sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Projekteja ja maastoilua


Edellispäivän kukkamekkoiluista projekteihin, jotka nyt on aloitettu - puomien hionta pääsi alkuun, vanhalta laitumelta käytiin purkamassa aita ja tallin ränni saatiin putsattua. Kuitenkin vielä eiliseen; koko päiväksi oli luvattu enemmän tai vähän vähemmän sadetta, ja päivä meni pääosin jäädyttäessä. Neljän aikoihin kuitenkin oli ihan suhteellisen hieno ilma, joten lähdin poneilemaan. Arvoin pitkään, mitä tekisin Pihvin kanssa ja päädyin ohjasajon sijaan lähtemään maastoon. Valjastin ponin, tuskailin valjaiden kanssa ja lähdettiin sitten porukalla (minä, Aku & Mika) ajelemaan. Mika tosin tuli pyörällä, ja Aku hinkui Pihvin kyytiin, joten näillä mentiin. :) Muutamat paarmatkin ovat löytäneet Pihvin apajakseen, joskin jos ennen puhuttiin tuhansista, nyt puhutaan vain kymmenistä. Yhtään ötökkämyrkkypulloa tai -purkkia ei ole tullut ostettua, ainakaan vielä. Jaloissa kuitenkin oli selvästi jonkin verran puremia, levitin niihin Siltterille aikanaan ostettua Relaxant Animal hoitoöljyä sekä samaa mahan alle. Pihvillä on edelleenkin talvikarvaa mahan alla ja kyljissä, milloin siitä päästään eroon...




Pihvi oli ihan reippaalla tuulella, tosin reippautta verotti kaksi ihmistä kyydissä sekä hieman tyhjät renkaat. Tehtiin kuitenkin hieman yli 6 km lenkki tutulla reitillä, ja takaisin tultua sadetta hieman ripsotteli. Yhtään autoa ei mennyt ohitse, juhannuksen piikkiin se. Joskus aiemminkin olen tainnut puhua meidän maastoista - meillä on yksinkertaisesti sanottuna aika mukavat maastot. Vakkarireittimme pituus on juurikin tuo 6km, ja sekin on rauhallista hiekkatietä kera muutaman pikkumäen ja hyvien päästelysuorien. Asfalttitietä on huikeasti se 10m, kun autotien yli kävelee. Muutenkin ajomaastoja löytyisi tältä suunnilta ihan sopivasti, joskin olen itse suhteellisen laiska maastoon lähtijä. Vastakkaiseen suuntaan lähtiessä metsää vanhoine metsäautoteineen löytyy niin paljon kuin jaksaa tarpoa, itse en tosin ole ikinä lähtenyt sinne hevosteni kanssa. Viimeaikoina lisääntynyt susikanta tällä seudulla pitää minut aikas hyvin poissa niiden jaloista.




Tänään oli luvattu myöskin sadetta, mutta ilmeisesti vain kuuroja. Eipä niitäkään pahemmin näkynyt, aamupäivällä lähdettiin meidän vanhalle laitumelle. Hieman sydän oli kurkussa, kun ajattelee vain, että nyt tämä kaikki on ohi. Vietimme hienot vuodet 2007-2011 samoissa tutuissa nurkissa. Nyt on vain pakko aloittaa uusi aika - kun yhden oven sulkee, monta uutta avautuu? Keräsimme langat sekä uusimmat tolpat, teemme niistä Pihville laitumen pihalle uuteen mukavaan paikkaan, joka kasvaa nyt kylvön ja sateiden jälkeen mukavasti.
Aloittelin puomiprojektia, vaikkakin hieman arvelutti, jospa se sade nyt iskee. Eipä sitä kuitenkaan tullut, ja kokonaisuudessaan hiottua tuli 3 puomia, sekä osa neljännestä. Hiontaa jäivät vielä odottamaan 4 hyväkuntoisinta yksilöä. Maalauksesta tuleekin varmaan mukavaa, sillä nyt on 8 + muistaakseni 4 uutta ! Kaikista mielenkiintoisinta tässä on se, että en edes hyppää... Mutta puomijutut ja irtohypytys sekä pelkästään puomikasan katsominen on paljon mukavampaa, kun ovat iloisen värisiä ja hyvässä kunnossa. Tästä projektista kuvia sitten, kun se kokonaisuudessaan on valmis! Muutenkin tänään oli kaluston huoltopäivä, pumppasin koppakärryjen sekä kilpakärryjen renkaisiin ilmaa. Pesin samalla myös kilpakärryt ja koppiksien penkin.


Lähdin ajamaan Pihvin jälleen maastoon, alkuperäisenä tarkoituksena oli mennä alkulämpät tietä pitkin ravaillessa ja tulla sen jälkeen kentälle hieman kouluilemaan. Mentiin kuitenkin kokonaisuudessaan sama reitti kuin eilenkin, eli matkaa tuli se reilut 6 km. Otettiin suosikkisuorallani molempiin suuntiin pitkät laukat sekä ylämäet laukassa. Pihvi oli reipas ja liikkui reippaammin kuin eilen, johon syykin on aika yksinkertainen - yksi ihminen kyydissä, renkaat täynnä ja yksi ajo alla. Mennessä juurikin ennen kääntymispaikkaa poni lähti kääntymään tiellä omin nokkineen, mutta jatkettiin kenkkuilusta huolimatta tasan tarkkaan sinne, missä me todellisuudessa käännytään. Ei fuskailuja, kiitos.




Takaisin tullessa vauhti kiihtyi, kuten aina Pihvillä on tapana. :3 Kotiin palattua Pihvi jumiutui riimunsa viereen lopettaen omasta mielestään tämän päivän menot tähän, mutta jatkettiin vielä kentälle hieman pyörimään. Sade oli tehnyt hiekan hieman pehmeäksi, mutta ei ainakaan pöllynnyt! Poni hieman jäätyi kulmissa, mutta muuten meni oikein mukavasti - tehtiin pääasiassa vain lävistäjiä ravissa sekä molempiin suuntiin kierroksen verran laukkaa. Hieno poni jälleen kerran, täytyy jatkossakin toteuttaa tätä menetelmää, kun en viitsisi alkulämmittelyjä ajaa kentällä.





Pihvi pääsi ajon jälkeen taas laitumelle, Mika putsasi tallin rännin ja itse hion vielä puomeja hetken aikaa. Äkkiä se tehdessä aika vierähti, poni pääsi puoli kymmenen maissa sisälle. Huomiseksi on luvattu sadetta, höh. Illalla ollaan menossa kesäteatteriin, joten sen suhteen olisi mukavaa, jos olisi satamatta... Kommentit ovat taas tervetulleita, sekä edelliseen postaukseen viitaten äänetkin. :)


Unelmistamme voi tulla totta, jos meillä on rohkeutta tavoitella niitä.

6 kommenttia:

  1. Teidän maastot kuulostaa hirmukivoilta!

    VastaaPoista
  2. Olispa meilläkin tommoset hyvät maastot :< Ei ole ponia kylläkään, mutta koiran kanssa olis huippua lähteä tommoselle "matkalle" :)

    Söpö Piffi :)

    -I

    VastaaPoista
  3. Heips!!

    Meijän ponskit ei teiltä kovin paljoa kauempana asu mutta maastot paljon huonommat, joutuu menemään niin paljon asfalttia, joten ei paljon tule maastoiltua. Ihanan näköistä teijän kärryttely.
    T:Henna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Aika yllättävää, en jotenkaan olisi uskonut :o Me ollaan aika hyvässä 'risteyskohdassa', että hiekkatie lähtee samantien vastakkaiselle puolelle.

      - Anna

      Poista