torstai 21. elokuuta 2014

Tilannekatsaus hiljaisuuden keskelle


Ehkäpä nyt istahdan hetkeksi kertomaan tänne hiljaisuuteen vaipuneeseen blogiini kuulumisiamme kuluneiden kuukausien ajalta. Kalenterit näyttävät jo yli elokuun puoliväliä ja viimeiset kuulumiset meidän taholta ovat tulleet tänne toukokuun lopulla. Mitä koko kesänä on tapahtunut? Ainakin se, että tämä postaus takertuu kerta toisensa jälkeen luonnoksen tasolle, pääsemättä julkaistavaksi asti - paitsi nyt. 


Pihvi ja laidunkauden avaus kesäkuussa.

Uutta maata valloitettavana! :)
Vaikka blogi elääkin hiljaiseloa, ei me olla kadottu mihinkään arkisten askareidemme parista. Pihvi on saanut nauttia rauhallisesta lomasta, johon on kuulunut muun muassa päivittäistä laiduntamista uudenkarhealla vastaperustetulla laitumellamme. Yöt poni on viettänyt aiempien tapojen mukaan tallissa. Paarmat saapuivat meille (onneksi) vasta heinäkuun puolella, mutta niistä kiusanhengistä on silti saanut tarpeekseen. Näistä oli kuitenkin vain muutamaksi viikoksi riesaa, ja elokuun vaihtuessa paarmat kaikkosivat.


Synttäripoika!
5. heinäkuuta meillä vietettiin ponimaisia syntymäpäiviä, kun Pihvi täytti 21 vuotta. Syntymäpäivälahjaksi Pihvi sai lakritsinmakuisia heppanameja - joita Pihvi aikaisemmin olisi syönyt vaikka kuinka ja paljon - mutta herra päätti nirsoilla ja näyttää tarjottaessa nyrpeää nokkaa. 





Anssi lähti loppukeväästä treeniin toiselle tallille täydentämään jo osaamiaan asioita ja hiottavaksi starttikuntoon. Poika on saanut viettää kesää laidunnellen ja töitä paiskien, ja tulosta on tullut siinä määrin, että kehuja vaativalta valmentajalta on saanut. Aika näyttää, päätyykö herrasmies vielä radoille tämän vuoden puolella. Klinikallakin poika käväisi kuluneen kuukauden aikana, mutta kaikki oli hyvällä mallilla, joten sen suhteen voidaan valoisin mielin olla.






Entäpä mitä itselleni kuuluu? Ihan hyvää, näin lyhyesti sanottuna. Tällä hetkellä eletään hieman jännittäviä aikoja, vielä on 9 päivää laskettuun aikaan. Olen jaksellut omasta mielestäni varsin kelvollisesti, ja edelleen joka päivä olen käynyt tallilla. Pihvi tykkää kovasti hipsutella mahaa, mutta kävelylenkit ovat saaneet jäädä - minä olen tällä hetkellä se hitaammin liikkuva osapuoli, joten jätän mielelläni pirteän ponin jekut muille.

Mielessä painaa hinku ajolenkeille ja aktiivisen touhuamisen pariin Pihvin kanssa. Nyt täytyy kuitenkin vielä hieman toppuutella ja odotella tilanteen kehittymistä, kuin myös myöhemmin sopeuduttava uuteen alkavaan arkeen. Katsotaan, miten kaikki lähtee rullaamaan, ja tehdään sen jälkeen suunnitelmia! :)