Vuosi sitten, tänä samaisena päivänä, toivon yhtä asiaa. Sitä, että huominen päivä olisi aina parempi kuin tämä päivä, ja että elämä muuttuisi helpommaksi. Sain kuitenkin todeta niinkin yksinkertaisen asian, että mikään päivä ei ole samanlainen, välillä se on parempi, välillä taas päinvastoin. Mitään ei saisi pitää itsestäänselvyytenä, ei edes sitä huomista. Vuoden varrelle mahtui omassa piirissäni yllättäviä ikäviä sattumuksia niin ihmisille, kuin eläimillekin. Vaikka tälle vuodelle on mahtunut surua, en voi kieltää, etteikö se olisi ollut onnellinenkin.
Tänä vuonna aloitin uuden opettelun - elä päivä kerrallaan, ja korkeintaan huomisessa. Itse olen sellainen, että suunnitelmissani ja ajatuksissani viiletän jopa kuukausien päässä. Nyt olen opetellut irroittamaan tulevasta ja elämään niissä hetkissä, jotka ovat lähellä.
Päällimmäisenä mielessä on Siltteri, ja se, ettei häntä enää ole. Vaikka se kuinka ikävältä tuntuukin ja samalla kaipaa niitä yhteisiä hetkiä, kuitenkin on hyväksynyt, että ehkä näin kuului tapahtua. Raskaan päätöksen myötä elämässä tuli aloitettua uusi luku, ja sitä lukua minä nyt käyn.
Päällimmäisenä mielessä on Siltteri, ja se, ettei häntä enää ole. Vaikka se kuinka ikävältä tuntuukin ja samalla kaipaa niitä yhteisiä hetkiä, kuitenkin on hyväksynyt, että ehkä näin kuului tapahtua. Raskaan päätöksen myötä elämässä tuli aloitettua uusi luku, ja sitä lukua minä nyt käyn.
Kun taivaalle katson ja tähden nään,
muistan sinua, ystävää.
Kirkkaana muistosi säilytän,
tähtitaivaalle tuulessa terveisen lähetän.
Vuoteen 2012 on mahtunut paljon ajattelua ja uusia kokemuksia. Toukokuussa valmistuin haluamaani ammattiin, mutta tulevaisuudessa näen kuitenkin edelleen opiskelun. Kesällä jäimmekin Pihvin kanssa kotiin, emmekä lähteneet muualle laitumelle, kuten aina kaikkina vuosina aikaisemmin. Teimme yhdessä monenlaisia asioita, ja ennenkaikkea nautimme siitä, että olimme nyt kotona. Olen iloinen, sillä minun ja Pihvin luottamus on vahvistunut entisestään ja uskon, että tulevaisuudessa tavoitteidemme saavuttaminen on vieläkin helpompaa.
Jos mielialaani mietin tällä hetkellä, se on onnellinen. Minulla on ihana perhe ja Mika, maailman paras ponikaveri Pihvi, ammatti, mukava työ, elämänrytmi kohdallaan ja pieni enkelihevonen siellä jossain niin kaukana, mutta samalla tässä lähellä. Lisäksi tämän enkelin ei tarvitse jännittää tänä vuonna raketteja, sillä niiden aika siellä jossain on ohi ♥
Haluan toivottaa sinulle onnellista ja toiveikasta uutta vuotta 2013, joka pitää toivonmukaan sisällään kaikkia ihania asioita - niin sinulle, kuin minullekin!
~ Anna
