Onnen salaisuus on uteliaisuus.

Kevät on kyllä niin ihanaa aikaa - hevoset ovat ottaneet oikein kunnolla tänään taas hiekkakylpyjä, molemmat olivat kyllä sen näköisiäkin! Ruoho vihertää jo kovin, ja varmaan jo viikon päästä viimeistään voidaan aloitella hevosten totuttamista vihreään.

Illalla oli niin nätti ilma, harjailin Siltterin kunnolla, laitoin suitset ja mentiin pellolle. Tänään oli vuorossa juoksuttamista, Siltteri tosin oli kyllä kokoajan sitä mieltä, että olisi paljon jännittävämpää hiihtää pellon vihertäviltä ruoho-rikkaruohotupsuilta toiselle. Aloiteltiin kertailemalla naksutinjuttuja, Siltterin kanssa näitä on mukava tehdä, kun hevonen on utelias, yritteliäs ja valmis kokeilemaan uusia juttuja. :)

Naksuttelun jälkeen aloiteltiin juoksuttaminen, alkuun ihan käynnillä liinan päässä. Tuntui itsestä niin hassulta, kun liinan toisessa päässä olikin hieman isompi otus kuin tavallisesti – ja joka vielä kuuntelee eri tavalla, kuin toinen tapaus. Alkuun tehtiin pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä, jonka jälkeen otettiin ravia. Ravistakin tehtiin pysähdyksiä, hieman temponvaihteluita ja niin edespäin.

Suunnanvaihdon jälkeen Siltteri oli rauhattomampi kuin aiempaan suuntaan, joka ilmeni lähinnä kaahotuksena. Niin siinä kävikin – hevonen hyppäsi laukalle ja aloitti pukkisarjan (ei mitään pieniä pukkeja…) ja lähti vetämään. Siltteri kuitenkin pysyi ympyrällä, laukka rauhoittui tasaiseksi ja otti pyynnöstä takaisin raville. Hetki ravailua ja lähdettiin sitten kävelemään peltoa ympäri loppukäynneiksi. Laukkoja en liinassa Siltterin kanssa ota, juurikin sen vuoksi, että tytöllä on tapana innostua aina niin paljon. Laukkatyöskentelyn hoidan siis mieluummin ratsastaen. :)

Käytiin tallustelemassa pellolla ja palailtiin sitten tallille. Pihvi oli hieman vaikutti hiekanruskean olemuksensa kanssa hieman mökömököltä, kun ei päässyt mukaan. Harjailin ponin hiekoista ja selvittelin hieman harjaa. Eilen juoksutinkin ponin tarhassa, Pihvi oli aika reipas ja paineli pörheänä ravilla ympäri tarhaa. Viime postauksessa kerroinkin Pihvin viimeaikaisista mahaongelmista. Tänään kakkakasat olivat jälleen poikkeavia, höhlä… Nyt ei mene kyllä ihan putkeen.

Tehtiin iltatalli, äiti keräili kakat tarhasta ja Mika on näköjään oppinut laittamaan hevosten ruuat! Mitä minä pian tuolla teenkään… Kasailtiin myös osa aidan vanhoista laudoista peräkärryyn siistimpään kasaan. Otettiin hevoset sisälle, Pihvin karsinan yläluukku jätettiin haan kanssa raolleen, kun ulkolämpötilat yöllä ovat nousseet ilmojen lämmetessä. Viimeyönä lämpötila oli 2-3 astetta pakkasen puolella, joten nyt alkaa olla ilmanvaihdon kannalta parempi jättää ovea hieman raolleen.

Lukijat, millaisen erikoispostauksen haluaisitte lukea seuraavaksi? Minulla on useampi jo kuvia vaille valmiina tai muuten hieman vajaana; Siltterin pidempi esittely, Pihvin mennyt kilpailu-ura ja jonkin sortin kysymys-vastaus -postaus. Muitakin toki saa ehdottaa, ajatuksenani on toteuttaa esimerkiksi omasta hevoshistoriastani pidempi postaus. Valjastusvideojuttua on toivottu paljon, valitettavasti se on vielä hieman puissa, sillä toistaiseksi itselläni ei ole sellaista kameraa, jolla tämän saisi toteutettua. Sellainen on kyllä tulossa, joten ei hätää sen suhteen! :)

Elämä luo kauneutensa valosta ja varjosta.

Naksuttelua ja mahaongelmia

Mitä tähän viikkoon onkaan mahtunut? Jotenkin oma ajantaju on lomaillessa hävinnyt, ei mahda oikein muistaa, mitä viikon alkupuolella tekikään. Oma päättötyöni on kuvien lisäystä + muutamia muita juttuja varten valmis, helpottaa oloa huomattavasti, kun saa jotain tehtyä. Kouluun ei enää taida ollakaan tänä keväänä muuta asiaa kuin päättötöiden esittäminen ja itse valmistuminen!

Pihvillä on ollut vatsa löysällä tällä viikolla, en oikein tiedä, mistä johtuu. Muutama viikko sitten vaihdettiin säilöheinästä toiseen sen vuoksi, että tilatut säilöheinämme alkoivat käydä vähiin. Koska laidunkauteen ei ole sen pidempää aikaa enää, haettiin Agrimarketista sitten loppukevääksi yksi kanttipaali. Ei poni nyt varsinaisesti ripulilla ole ollut, mutta hieman sinne päin. Eilen joskin oli jo tavara lähes normaalia, täytyy kuitenkin vielä tarkkailla mihin suuntaan lähtee. Itse tosin olin jo koko eilispäivän hermorauniona ja iltaruokia laittaessani lueskelin jo yhden maharehun, Talli Pron MultiEffect -rehun annosmääriä. Tätä meillä on täysi, käyttämätön ämpärillinen, jota ostettiin Pihvin sairastaessa muutama vuosi sitten. Ajattelin, että tätä voisin kokeilla Pihville, mutta kun kaikki näytti olevan jälleen kohdallaan, en tähän nyt ryhdy.

Kyseinen rehu täytyy turvottaa ja Pihvi on hirvittävän huono syömään mitään mössöjä. Joskus kivennäisetkin ponilla olivat jauhe-muodossa, ja sekaan piti vettä laittaa – muuten poni erotteli jyvät itse ruuasta. Meille tulon jälkeen on syötetty tuollaista pellettiä, niin ei tarvitse vettä sitten sekaan laittaa.

Olen nyt jo muutaman viikon lueskellut naksutinkoulutuksesta, ja itse ajatus on kytenyt jo pidempään mielessä. Olen ollut hirvittävän epäileväinen, että miten tätä voisi soveltaa Pihvin kanssa, mutta yrittänyttä ei laiteta. Eilen tosiaan kokeilin ensimmäisen kerran, Siltterinkin kanssa. Siltterin kanssa meni oikein kivasti, sillä tyttö on muutenkin luonnostaan avoimesti uteliaampi kuin Pihvi. Pihvikin on utelias, joskin hieman sellainen ”Pyh, tuoko minua kiinnostaisi?” – tyyppinen. Kumarreltiin Siltterin kanssa – pää etujalkojen väliin, meni ihan mukavasti. :)

Muuten viikko on kulunut hevosten – etenkin Siltterin – ottaessa kunnon hiekkakylpyjä lämpimällä tarhan hiekalla. Eilenkin kuorisin heposen hiekkakuorrutteesta, talvikarvaa lähti samalla vaikka kuinka ja paljon! Siltterillä ei edes talvikarvaa enää paljoa ole, kun vaan jaksaisi harjata, niin loputkin lähtisivät. Pihvillä on nyt sellainen ihan siisti karva, toistaiseksi. Pisimmät haituvat taitavat olla jo lähteneet, kuin myös 15cm pituinen parta.

Pihviä olen irtojuoksuttanut iltaisin Siltterin mentyä talliin, yhteistyö on kehittynyt entisestään silläkin saralla. Pihvinkään meno ei enää ole ihan hullua juoksemista – mukana on kuuntelua, kääntymistä pyynnöstä jne. Asiasta kukkaseen, kuvat tässä postauksessa ovatkin muistaakseni keskiviikkoillalta ihan kännykkälaatua.

Ensiviikolla onkin vappu, ajattelin tiistaina varmaan ajaa Pihvin. Aku kylläkin kyseli Pihvillä ratsastamista ja tuolloin hän on mukana tallilla, joten sen paikka voisi olla tuolloin. Tiedä sitä sitten, mitä keksitään, mutta valjaita pitäisi tuolloin hieman säädellä keskiviikkoa varten, jolloin meille tulee vieras. Viikon päästä, lauantaina onkin kengityksen vuoro, ajattelin kyllä, että Pihville ainakin laitetaan hokkikengät alle. Pellolla tullaan kuitenkin menemään niin kotona kuin myöhemmin laitumellakin, joten pitoa täytyy olla. Ensiviikolla ajattelin ottaa myös joku päivä, ehkä keskiviikkona Pihviltä kakkanäytteen & viedä Anivettiin analysoitavaksi, mutta ensiviikon asioita mietiskelen sitten oikeana ajankohtana – ensi viikolla! :)

Jokaisen hetken ja teon vaikutus voi kantaa kauas.

Ohjasajo - haasteita täynnä...

…niin minulle, kuin Pihvillekin. Tänään (tai siis eilen) oli siis ohjasajoa vuorossa, viimekerrasta oli taas jonkin verran aikaa. Olin yllättynyt, että vaikka viimepäivät on satanut rankasti, niin pieni kaistale peltoa tarhan vieressä oli pääosin kuiva ja kantava! Aurinko paistoi kyllä tänään niin nätisti, suorassa auringonpaisteessa mittari kohosi täällä +30 asteeseen ja syötyäkin tuli pihalla! Takaisin ohjasajoon: täytyy vaan taas kerran todeta, että siinä on yksi kehittymisen paikka meille. Kuten jo aiemmin taisin mainita, että en edes tykkää kyseisestä liikutusmuodosta omalla kohdallani, niin täytyy vielä sanoa, että tänään taisivat pisteet tälle lajille nousta aavistuksen!

Alkukankeutta.

Harjailin Pihvin kunnolla ennen valjastusta, ponista lähti mukavasti karvaa. Samalla selvitin show shinen kanssa kunnolla harjan. :3 Laitoin tällä kertaa ravivaljaat + kävin viemässä tötteröt pellolle suorakaiteen muotoon niin, että jokainen tötterö oli omassa ”kulmassaan”. Taluttelin ponin sitten pellolle ja sitten mentiin!

Oikeastaan meidän suurin ongelma on liikkeelle lähtö ja paikallaan seisominen. Varsinaisessa ajamisessa tämänkaltaista ongelmaa ei ole, mitä nyt poni ei aina malta seistä paikallaan. Lisäksi pienen lisän tähän tekee se, että Pihvi selvästi huomaa, että itse en ole oikein vahvimmalla osa-alueellani, jolloin joka ikisestä pikkuasiasta saa paisutettua valtavan ongelman. Itse olen kyllä kehittynyt joka kerta, eikä enää ohjasajaessa samanlaista haparointia ole kuin joskus aiemmin. Omalla kohdallani on selkeästi kehittämisen paikkoja, jotka tiedostan itsekin – toinen suunta on huomattavasti helpompi kuin toinen, ja nimenomaan siinä heikommassa suunnassa alkuun kaikki tuntuu niin hirvittävän kankealta. Toinen asia on käden käyttäminen siivosti samalla juostessa. Nämäkin asiat olisivat kehitettävissä pois, kun vain liikuttaisi Pihviä enemmän tällä tavalla. Ponin lopputunnin liikkuminen ja käyttäytyminen antoivat kyllä hieman uutta virtaa yrittää uudelleenkin, ja sellainen paikka tulee varmasti pian, kun yritän nyt pääasiassa liikuttaa Pihviä lähiviikkoina ohjasajaen tietyistä syistä.

Ensimmäiset pysähdykset...

Alkuun aloitettiin tuntuman hakeminen ihan vain käynnillä. Pihviä tuntui toisaalta kiinnostavan kävelemistä enemmän ne olemattomat vihreät tupsut, jotka pellolta pilkottivat… Kierrettiin joka kulmassa tötterön ulkopuolelta, hain tuntumaa taas ohjaamiseen pitkästä aikaa. Alkuun mentiin ihan vinksin vonksin mutkitellen sisä- ja ulkopuolella, mutta kun minä hoksasin oman paikkani ajaessa ja Pihvi jutun juonen, alkoi käynti ja käännökset sujua paremmin. Välillä otettiin pysähdyksiä ja sen myötä liikkeellelähtöjä. Paikallaan seisominen oli ponille mahdottomuus, hyöri ja pyöri, mutta lopulta sieltä löytyi se maltillinen, tässä tapauksessa riittävä parin sekunnin rehellinen paikallaan pysyminen!

Hieman parempia pysähdyksiä...

Ensimmäisen suunnanvaihdon jälkeen Pihvi alkoi vasempaan kierrokseen pelleillä omiaan – hyppeli sinne sun tänne ja vaikka mitä… Mika tuli hetkeksi aikaa Pihvin vierelle kulkemaan, muutama kierros käveltiin vain ympäri ja sen jälkeen poni kulki tähänkin suuntaan ihan hyvin. Toistettiin pysähdykset ja ryhdyttiin ottamaan pitkillä suorilla ravipätkiä – ravia vasta kulman jälkeen ja ennen kulmaa käynnille. Ravissa Pihvi oli reipas kuten yleensäkin, lähti raville ja palasi takaisin käyntiin hyvin. Ravailtiin molempiin suuntiin samaa tehtävää, ja useiden toistojen jälkeen tuntui hyvältä!

Pidennettiin pikkuhiljaa ravipätkiä koko suorakaiteen ympäri meneviksi, kulmat tulivat silti suhteellisen hyvin välillä paljonkin kiihtyvään vauhtiin nähden! Pihviä ajaessa saa käyttää aika paljon ääntä, mikä selittääkin sen, miksi itselläni on melkein kaikissa kuvissa suu auki. Muutamaan otteeseen poni hyppäsi laukalle, mutta otti nopeasti alas raville. Kun päästiin hyvään ravivauhtiin ja poni tuntui hyvältä, lähdettiin tekemään ympyröitä ja kokorataleikkaata molempiin suuntiin. Suoran linjan löytäminen ei ollut nyt ihan priima, mutta ei sen tässä tapauksessa tarvinnutkaan olla, pääasia, että mentiin. Viimeiset kokorataleikkaat menivätkin puolestaan oikein suoraan!

Alkuperäisenä tarkoituksenani oli käydä läpi Driving Classin helppoa ohjelmaa, jotta saisimme pitkästä aikaa tuntumaa siihen. Viimeksi oikein kunnolla menin tuota kyseistä ohjelmaa 2010 ennen Metsämäen poninäyttelyitä. Alkuvuoden päätöksistäni poiketen olen alustavasti suunnitellut, että menemme Piikkiössä järjestettäviin shettisnäyttelyihin helppoon Driving Classiin, mikäli loppukevät näyttää lupaavalta. Syy, miksi minua kiehtoo tuonne mennä, on yksinkertaisesti se, että satun itse käymään juurikin kisojen järjestyspaikassa koulua. Tuorla on ympäristöltäänkin kaunis paikka – ainakin kartanopuisto, konehalleista en nyt sitten niin tiedä – ja pelkästään jo tuolla käväiseminen ponin kera on mieleeni.



Lopun pysähdyksiä.



Takaisin ajoon – Mika piti hetken aikaa Pihviä kiinni, ja vaihdoin sillä välin tötteröt jonoksi pujottelua varten. Lähdimme ajamaan näitä, alkuun kokeilimme ravissa, mutta välit olivat meille siinä vielä liian lyhyet, niin suosiolla siirryin kokeilemaan näitä käynnissä, ettei tule tosiaan liikaa haastetta kummallekin, ja muuten hyvin onnistunut kerta lässähdä sen takia. Pihvi yhtäkkiä ennen pujottelua hyppäsi ilmaan (niin, kaikki jalat ilmassa…) ja pukitti, ja tämän jälkeen jatkoi menoaan normaalisti. Jotenkaan en yllättynyt yhtään, Pihville tuollaiset ovat vähän arkipäivää. :D

Pujoteltiin käynnissä, loppuajasta tuntui, että ponin mielenkiinto alkoi lopahtaa, kun tallin puoleisessa päädyssä jäi pelleilemään omiaan. Jatkettiin kuitenkin niin kauan, että saatiin onnistunut pujottelu niin meno-, kuin paluusuunnassakin. Tämän jälkeen otettiin kevyet pätkät ravia, ja sitten käynnit vierestä taluttaen ja rapsutukset! :)

Äiti ratsasti samalla Siltterillä kentällä kuin itse ajoin Pihviä pellolla. Siltteri meni tosi kivasti, haki peräänantoon ja liikkui tosi hyvin! Purin Pihvin valjastuksen & harjasin ponin uudelleen, ja hyppäsin äitini jälkeen itsekin Siltterin selkään kokeilemaan tyttöä. Neiti meni tosi kivasti, ei voi muuta kun kehua! :)

Kuvia tuli jälleen kerran paljon, ja jonkin verran niitä tähänkin laitoin! On vain itsellä niin järjettömän hyvä fiilis tämän päivän onnistumisista molempien hevosten kanssa, että vain hymyilyttää.

Joka arvostaa pieniä onnenhetkiä,
kerää auringonsäteitä sadepäivien varalle.

Varustepostaus nro 2; Satulahuovat

Varustepostauksen yksi osa jälleen, lähinnä tämä paneutuu satulahuopiin. Koska kuvailin varusteitamme taannoin tätä suunnitellessani lähinnä väriryhmissä, kuvissa esiintyy myös muita varusteita. Tällä kertaa mukana hyppii mm. riimuja sekä pinteleitäkin. Joukosta puuttuvat loimet, sillä ne ovat jo aiemmin olleet esittelyssä. Kuvamäärä on taas kerran valtava…

Numero 1 on Pihvin pony-kokoinen karvariimu, jonka turpa-, poski- ja niskahihnassa juoksevat kolmen erilaisen ponin kuvat. Riimu sopii jo aiemmin esiteltyyn vaaleansiniseen loimeen, ja sama poninkuva on kummassakin. Riimu on ostettu Hööksistä ja ponit ovat Lena Furbergin piirtämät. Nro 2 ovat tavalliset vaaleansiniset fleecestä leikatut pintelinaluset. Satulahuopa numerolla 3 on Hööksistä tilattu ponihuopa, ja siinä poninkuvan on piirtänyt niin ikään jo mainittu Lena Furberg. Huovan ja riimun hankkimisajankohdaksi voisin arvioida 2006.

Numerolla 1 ovat cob-kokoiset takajalkojen hivutussuojat. Nämä eivät malliltaan istu Pihvin jalkoihin oikein mitenkään, joten ovat siksi hyvin harvoin käytössä. Ostettu Horse Housesta. Pehmusteita 2 löytyy varmaan jokaiselta ponilta, Pihvillä tässä nyt yhtenä esimerkkinä on tuollainen ruudullinen putkilo. Näitä löytyy kyllä niin monen värisenä… Nro 3 on Pihvin kuljetussuojat, sinisinä. Eivät nämä mitkään kovin ihmeelliset ole, mutta näillä on pärjätty kaikilla vuodesta 2006 tehdyillä reissuilla, eikä tarrat repsota vieläkään! Vaaleansiniset pintelit numerolla 4 on ostettu Pihville Horse Housesta, ja ovat joustopintelit. Aika vähän käytössä, herkän värinsä ja tosi pitkän pituutensa vuoksi. Riimunnaru 5 otin mukaan esittelyyn oikeastaan siksi, että tämä tuli aikanaan raveista itselleni palkintona Fairplay-kuskina, ja näitä nimikkeitä tuli ravivuosien aikana kerättyä muutamia kappaleita.

Tosimiehet käyttävät vaaleanpunaista, vai miten se menikään. Pihvillä on vaaleanpunaista aika paljon, mielestäni tämä väri sopii hänelle vaan hyvin, ilman, että ponista tulee kuitenkaan mitään pääsiäispupupossulastenponi-ilmestystä. Nro 1 on vaaleanpunainen 90cm mittainen satulavyö, ostettu Hööksistä. 2 on pienehkö fleecepeitto nallenkuvalla, ostin tämän joskus kirpparilta Pihville. Toimii jonkinasteisena ratsastusloimena. 3 & 4 kuuluvat samaan – Hööksistä hankitut satulahuopa ja siihen samanlaiset korvahuput. Molemmat pony-kokoa, molemmissa ponikuva, jonka piirtäjänä jälleen kerran Lena Furberg.

Kaksi yllä olevaa kuvaa punaisista varusteistamme kulkevat käsi kädessä. Ensin teetin riimun tekstillä + tilasin siihen salmiakkikuviollisen ketjuriimunnarun samoilla väreillä. Hintaa tuli aika paljon, mutta oikeanlainen riimukin tuli! Satulahuopa on puolestaan peruspunainen huopa, ja sen brodeerautin Hevostarvikeliike Varikossa. Satulahuopakuvassa pilkistää myös hieman vaaleaa karvaa, joka on Pihvin teddyromaani Horzelta.

Pihvin jälleen; 1 mintunväriset joustopintelit x2kpl on K-maataloudesta. Naruriimu 2 on tilattu Hööksin alennusmyynneistä ja riimu + naru numerolla 3 on Horse Housesta ostetut, pony-kokoa.

Ennenkin esittelyssä ollut Nalle Puh – satulahuopa on Pihvin huopa, jonka kuvan olen itse ommellut huovan vasempaan alanurkkaan. Huovasta on kerrottu ennen täällä. Huopa on ostettu Hööksistä 2007, ja siinä on vaaleansiniset kantit.

Tästä huovasta en muistanut ottaa kuvaa, mutta löysin vanhojen kuvien joukosta kuitenkin tämmöisen! Huopa on ostettu Horse Housesta, ja on kokoa pony-cob. Huovan reunassa menee oranssi koristenauha (samanvärinen kuin kuvassa paitani) ja kanttaukset ovat vaaleansiniset. Itselläni on tähän huopaan sopiva samaisesta liikkeestä hankittu vihreäsininen fleecetakki, ja oranssi ratsastuspaita (kuvassa).

Harmaakeltainen oli yksi suosikkivärini eräänä (muistaakseni 2009) keväänä. Numero 1, vaaleanharmaa riimu, jossa on niskassa ja turvassa fleecepehmusteet. Tämä riimu haettiin samana päivänä Pihville Horse Housesta, kun olimme käyneet hevosklinikka Anivetissa. Tuosta reissusta ja sen syistä voit lukea täältä. Juoksutusliina 2 on mielestäni ihanan värinen, ja ihanan värinsä takia tosi herkkä ottamaan likaa yms. vastaan. Satulahuopa 3 on niin ikään Horse Housesta ostettu, ja tässä on mielenkiintoinen alapinta – imee hien, muttei likasta huopaa. Toinen satulahuopa, nro 4 on samaisesta liikkeestä ostettu, ja brodeeraus on tehty Hevostarvikeliike Varikossa. Tikkauskuvio & pinta on huovassa erikoisempi kuin tavallisesti. Itselläni on tähän väriin sopivat ratsastushousut, huppari & sukat.

Yllä oleva huopa on ainut satulanmallinen huopamme, ja on laskuissani toinen Pihvin huopa meillä. Huopa on tilattu Hööksistä, ja on Show Master -merkkiä. Tämä on nykyään harvemmin käytössä, mutta Akun ratsastaessa Pihvillä tämä on aikas suosittu. :)

Toinen tummahkon sininen huopa on perussininen huopa, jonka Pihvi sai muutama vuosi sitten entiseltä omistajaltaan. Huopa on malliltaan ja materiaaliltaan samanlainen kuin jo esitelty punainen huopa, ja tätä on Pihvin kanssa käytettykin paljon!

Valkoisen satulahuovan ostimme Pihville jo ennen kuin poni oli omamme, vuoden 2005 kisoihin. Huopa on kokovalkoinen ja kulmassa on kuva kirjavasta ponista muurilla. Tämä on kyllä söpö ja kiva, mutta aran värinsä vuoksi ei arkikäytössä.

1 ovat ruskeat fleecepintelit, jotka on ostettu Suomen Ratsutarvikkeesta Raisiosta. Pintelit ovat jotakin pony-mallia, ja ovat tavallista lyhyemmät. Näitä olen käyttänyt Pihvin kanssa vauhdikkaammissa ajoharjoituksissa. Satulahuopa 2 on ostettu Hööksistä vuonna 2007, ja on alun perin tavallinen, neliönmallinen huopa ilman värillisiä kanttauksia. Leikkasin huovan kuitenkin uuteen muotoonsa, ja ompelin siniset kantit. Tämä on nyt samanvärinen kuin oma takkini, jonka kuva on alapuolella. Takki on tilattu Horzesta selkäbrodeerauksen kanssa. Numerolla 3 on erinäinen määrä ruskeita riimuja, joista mm. yksi on Eskadronin ja yksi Fairplay-palkinto raveista.

Kuvan kaikki huovat ovat Siltterin satulahuopia, jotka ovat joskin jääneet käyttämättä parina viimeisenä vuotena. Syy tähän on yksinkertaisesti se, että uuden rungottoman kanssa käytetään erilaista huopaa, ja nämä ovat tavallisina jääneet koristeiksi. Huopa 1 on Horse Housesta ostettu huopa, joka sopii Siltterille tosi hyvin. Brodeeraus tähän on otettu muiden brodeerauksien tapaan Hevostarvikeliike Varikossa. Huopa 2 on myös ostettu samasta paikasta (kuten myös huovat 3) ja on materiaaliltaan samanlainen kuin Pihvin ’pieni koko suuri ego’ – huopa. Numeron 3 huopia on kaksi kappaletta – molemmat ovat samanlaiset, joista ensin ostettiin toinen, ja myöhemmin toinen. Tämä sopi Siltterille kyllä värinsä puolesta niin hyvin, ja materiaali on kiittävä. Numerolla 4 on Kirahvihuopa, jonka olen itse tehnyt. Pohjana tässä oli jokin Siltterin vanha mukana tullut huopa, joka oli kuitenkin rikki ja kulahtaneen värinen. Askartelun jälkeen tulos oli tämänlainen, ja huovassa on 6 sydäntä tikkauksena.

Huopa 1 on full-kokoinen tavallinen sininen huopa, johon olen itse ommellut vaaleanpunaisen kulman, ja siihen paljetteina pääkallon sekä kullanvärisen reunanauhan. Nro 2 on Hööksistä tilattu vaaleanlila satulahuopa, joka on materiaaliltaan melko ohut. Tumma huopa 3 on myös Hööksistä tilattu, ja on ihan käyttämätön. Huopa 4 on materiaaliltaan paksu, ja väriltään mielestäni aikas kiva! Tämä tuli Siltterin mukana aikoinaan, uudet tarrat olen ommellut kiinnittämistä varten.

Kuva huovasta ei ole kovin imarteleva ja väri hieman vääristyy, mutta huopa on tilattu Horzesta ja on hyvin vaaleanvihreä. Satulan alta pilkottava romaani on puolestaan ostettu Hööksistä, ja tässä on kermanvaalea karva.

Kuvan huopa ja korvahuput on ostettu Horse Housesta. Huopa on Siltterin, ja kooltaan full, korvahuput puolestaan olivat taannoin alennuksessa ja kokoa cob – Pihville isot, Siltterille pienet. Ikuisuusprojektina taitaa olla korvaosan pienentäminen ponikokoon… Nämä ovat niin ihanan väriset! :3 Muutamaan kertaan olen Pihvillä käyttänyt näitä, vaikka huopa onkin aika iso hänelle. Siltterille nämä sopivat aikanaan niin hyvin. :)

Siltterin punaisia. Numerolla 1 on punaiset joustopintelit, joihin on mustat paksut pintelipatjat. Nro 2 on punainen yleissatulahuopa, jossa valkoinen koristereunus. Kolmantena on erilaisia punaisia riimuja, mm. punainen riimu sydännauhalla.

Nro 1 on Siltterille ostettu geeliromaani tytön vanhaan satulaan, mutta tätä nykyä uuden satulan myötä tämän käyttötarkoitus voisi olla parempi Pihvin satulassa. Numero 2 ovat Pihvin ryppyputsit ajoon ja reippaampaan ratsastukseen suojaamaan etujalkojen vuohisia. 3, vaaleanpunaiset fleecepintelit ostin HIHS’tä muutama vuosi takaperin Siltterille. Satulahuopa 4 on Pihvin ensimmäinen satulahuopa meillä! Tämä on ostettu Horse Housesta 2006, ja vieläkin on tosi hyvässä kunnossa. Kuvasta puuttuu Siltterin paksu vaalea romaani.

Pääaiheena postauksessa olivat satulahuovat, ja joukosta puuttuukin muutamat vielä. Siltterin huovathan enää eivät ole ns. käytössä, kun tytöllä on rungoton, jossa on oma erilainen satulahuopa. En itse tykkää virttyneistä ja värinsä menettäneistä huovista, ja ei meillä sellaisia olekaan. Toivottavasti kenenkään koneet eivät nyt ihan totaalisesti jäädy kuvamäärän takia! Kommentit ovat jälleen tervetulleita! :)

Blogi 1v !

Blogeilua on tänään tasan vuoden verran takana, ja sen myötä voisi olla pienen tilastokatsauksen aika – ainakin itseäni tämä kurkkaus kiinnostaa!

Lukijoita blogillemme on rekisteröitynyt 130 kappaletta ja anonyymejä on ilmoittautunut 74 kpl!

Kokonaiskävijämäärä – 26 825 kpl

Viisi katsotuinta kirjoitusta:

Itsetehdyt varusteet (15.10.2011 – 1562 katselua)

You can be just the one you wanna be (1.5.2011 – 448 katselua)

Tänään voidaan hetki olla kuninkaita (8.5.2011 – 149 katselua)

Jos menet pois, mitä minulle jää? (9.9.2011 – 140 katselua)

Ja niin lensivät trampoliini ja hevosaita – myrskytuhoja (27.12.2011 – 136 katselua)

Esittelysivuille kertyi katsojia:

Pihvi (luotu 18.6.2011) 1090 katselua

Anna (luotu 18.6.2011) 858 katselua

Siltteri (luotu 11.2.2012) 214 katselua

Kommentteja 254 kappaletta

Postauksia 110 kappaletta

Sivuillemme löysi mm. seuraavilla hakusanoilla:

pihviponi – 315 hakukertaa

ravivaljastus – 43 hakukertaa

vetokarttu – 40 hakukertaa

annan hevoselämää – 32 hakukertaa

v.v. piffi blogi – 13 hakukertaa

…sekä näiden lisäksi esim. näillä sanoilla:

pfiff bertha, parkanon ratsastustalli, vv piffi, v.v. piffi, mäkivyö, korvahuppu, itsetehdyt esteet hevosille, poni tallin pito, hevosaidat, itsetehty satulahuopa.

Katsojia kertyi seuraavista maista:

Suomi - 26 087 kertaa

Yhdysvallat – 258 kertaa

Saksa – 99 kertaa

Venäjä - 95 kertaa

Belgia – 35 kertaa

… sekä edellä mainittujen lisäksi mm. seuraavista maista:

Italia, Espanja, Australia, Viro, Britannia, Kreikka, Alankomaat, Latvia ja Tsekki.

Joulukalenteri

Joulukuun aikana meillä pyöri blogissamme joulukalenteri omalla sivullaan, ja hieman tilastoja siitäkin;

25 kirjotusta, joista 1 marraskuulta ja loput joulukalenteriluukkuja

2217 vierailua, jotka kertyivät pääasiassa kuukauden ajanjaksolta

Kalenteriin löysi mm. hakusanoilla;

y-rintaremmi poni, ponikärryt, renault clio punainen, punaiset varusteet, marsun ääntely, rintaremmi pitkillä vai lyhyillä liinoilla, potkuremmin kiinnitys, ajoesiliina, eisbärin pipot, hiihtoratsastus sukset ja pfiff bertha valjakkovaljaat.

Joulukalenteriamme availtiin mm. seuraavissa maissa;

Suomi, Yhdysvallat, Venäjä, Saksa, Italia ja Belgia.

Joulukalenterista ja sen kuvaluukkusysteemistä sain paljon kiitosta ja positiivista palautetta! Innolla tätä voi myöhemminkin mahdollisesti lähteä toteuttamaan.

Tässä pieni tilannekatsaus menneeseen vuoteen, kiitos kaikille lukijoillemme ja toivottavasti pysytte menossa mukana vielä jatkossakin! :)

Loppuun vielä muutama kuva, jotka liittyvät kesäkuun heppasuunnitelmiin! Sen enempää en aio paljastaa ennen kuin kaikki tuntuu varmemmalta. Arvailla saa mistä kuvat on otettu ja mihin ne liittyvät, itselleni tämä paikka on jo pidemmältä aikaa tuttu! :)