Joulukalenteri.

Vielä on aavistus aikaa joulukuun alkuun, mutta meidän tämän vuoden joulukalenterimme jo hieman raottelee ovea. Välilehtiimme on ilmestynyt Joulukalenteri -sivu, josta löydät luukut valmiina avattaviksi - kunhan niiden aika tulee! Toivottavasti saamme teidät mukaan kanssamme joulun odotukseemme. :)

 

Luukkujen ideoiden suunnittelu on alkanut jo hyvissä ajoin, joten kyllä niitä on jo muutama kerääntynyt. Toivon kuitenkin, että te lukijat kertoisitte omia toiveitanne aiheiden suhteen, jotta saadaan vielä enemmän teille mielenkiintoisempi paketti! Seuraamalla näet ja kommentoimalla vaikutat. :)

~ Joulukalenteriimme ~

Projekti nimeltä nimetön ja ponikorttijuttuja

Ensiksi projekti nimettömästä, jonka esittelypostauksen voit lukea täältä.

Oikeastaan tuolla tilkkukasalla on nyt nimikin, ja sen nimi on loimi. Vielä on kuitenkin mahdollisuus epäonnistua tai jotain sinnepäin, joten ei lyödä nimiasiaa vielä lukkoon! Valmiina on työstä on tällä hetkellä ehkäpä reilut 2/4. Pinkkejä ruutuja on 53 kappaletta, ja harmaita 50 kappaletta. Yksinkertaisella laskutoimituksella siis 103 ruutua! Toinen puoli näyttää kutakuinkin valmiilta ja toinen on hyvässä vaudissa.

Vielä olisi vuorossa yhteenompelemista, kutomista, suunnittelua ja kaulan kaartuvien kappaleiden pähkäilemistä. Oma tavoitteeni on, että valmiina tulisi olla 24. joulukuuta mennessä... Onnistuukohan tämä tavoite?

 

Pakollinen ponilisenssikoulutus
Vuoden 2012 alussa poniravikilpailusääntöihin tuli muutos, jonka vuoksi jokaisen ponilisenssillä ohjastavan tai valmentavan henkilön tulee osallistua tulevana syksynä ponilisenssikoulutukseen. Koulutuksia järjestetään kahdeksalla maakuntaradalla.

Ilmaiseen reilun kahden tunnin koulutustilaisuuteen ovat tervetulleita myös ponilisenssinhaltijoiden huoltajat. Koulutukseen tulee osallistua myös poniajolupakortin tänä vuonna suorittaneiden.

Koulutuksissa keskustellaan sekä käydään läpi vetäjien johdolla poniraviurheilun tilannetta. Aihelistalla mm. säännöt sekä niihin tulevat sääntömuutokset, volttaaminen, rangaistukset sekä kaista-ajot.

Koulutustilaisuudessa läsnä tuomariston edustaja sekä Suomen Hippoksen nuorisovastaava.Tarkemmat ratakohtaiset koulutuspaikat ilmoitetaan Suomen Hippoksen sivuilla koulutusta edeltävällä viikolla.

Mikäli ponilisenssinhaltija ei osallistu mihinkään em. koulutuksista, päättyy hänen lisenssinsä voimassaolo 31.12.2012. Ponilisenssikoulutukseen ei tarvitse osallistua, mikäli henkilöllä on hevosten ohjastamiseen tai valmentamiseen oikeuttava lisenssi. Koulutuksiin ovat silti kyseiset henkilöt tervetulleita.

Onneksi ystäväni Roosa kertoi minulle tuosta, olisin muuten tietämättömänä antanut asian mennä vain ohi! En kyllä toisaalta ymmärrä, että miksi minulla on tuo mennyt jossain kohtaan täysin ohi, etten edes tiennyt moisesta. :D

Ihan suomeksi tuo tarkoittaa siis sitä, että mikäli ponilisenssikoulutukseen et mene, ponikorttisi lakkaa olemassa voimasta vuoden vaihteessa. Näin ollen et voi enää ajaa kilpaa, vaan sinun tulee suorittaa P-ajolupa uudestaan. Itselläni sinänsä tuolla ei ole sellaista merkitystä, sillä tuskin tulen tuolla ajoluvalla ajamaan enää kilpaa (ikä täynnä A-kategoriaan eikä B-kategoriassa starttiponia). Kuitenkin kun Turussakin tuo lisenssikoulutus järjestetään, niin aion sinne mennä istumaan ja näin ollen pitää ajolupani. :)

Vielä loppuun ajokuva Anssista viime lauantailta! :)

Vastauspostaus nro 3

Tässä kolmas ja toistaiseksi viimeinen vastauspostaus! Kiitos vielä kaikille kysymyksistä, niitähän saa edelleen esittää, vastailen niihin jatkossakin parhaani mukaan. :)

 

Kun vuokrasit Pihviä ja menit ratsastamaan sillä, oliko tallilla aina joku muukin samaan aikaan, vai menitkö koskaan ihan yksin?

En nyt ainakaan pikaisesti muista, että olisin koskaan kokoaikaa ihan yksin mennyt. Kyllä tallilla oli aina aikuinen paikalla, vaikka muuten me nuoret siellä välillä keskenämme liikuttiin.

 

Miten Pihvi on suhtautunut siihen kun Siltteriä ei enää ole?

Rauhallisesti. Koska lopetus tuli yllättäen, hautaus venyi seuraavalle päivälle. Tuon toisen päivän ajan Pihvi juoksi ja vahtasi peitettyä ystäväänsä, mutta ennen hautausta kävi vielä sanomassa heipat. Kun poni tuli tallista ulos kaivurin lähdettyä, kaikki oli niin kuin mikään ei olisi muuttunut. Sinne se mennä touhotti omia juttuja tekemään, kuten silloinkin, kun Siltteri vielä täällä oli. Urhea poni ♥

 

 

Talvi vai kesä, miksi?

Molemmissa on puolensa. Talvi on pitkä ja pimeä, mutta talvessa on omaa taikaansa; mikäli lunta on kohtuullisesti (hieman enemmän kuin ei ollenkaan, muttei kuitenkaan niitä metrin kinoksia) ja pakkaslukemat eivät laskisi kahdenkymmenen paikkeille. Kesä on lyhyt, valoisa sekä parhaimmassa tapauksessa lämmin (ja ötökkäinen). Lisäksi kesällä on meille puutarhureillekkin töitä.

Mikä on sinun lempiväri?
Vaaleanpunainen, harmaa ja vaaleanvihreä. :)

Mitkä ovat kolme parasta ratsastusvarustettasi?

Oikeastaan tallivaatteet; ehdoton ykkönen on kypäräni Charles Owen Fiona. Toisena ja kolmantena tulevat mitkä vaan (kunhan hyvät) hanskat ja mukavat kengät. Tallivaatteina ylipäätänsä ovat Horzen brodeerattu luottotakki sekä Hööksin pitkä ja lämmin heijastintakki. Talviaikaan toppahousut ja kuomasaappaat ja näin syksymmällä työhousut pohjeheijastimilla.

Kolme parasta hevoskuvaasi?

Parhaita en osaa sanoa, suosikkejakin on paljon, mutta tässä muutama!

 

 

 

Mitä puuhailet vapaa-aikanasi muuten, kun et ole "poneilemassa"?

Vapaa-aikani kuluu mm. haaveillessa, käsitöitä tehdessä, telkkaria katsoessa, dataillessa, autoillessa, siivotessa, kirjoittaessa, shoppailemassa, viettäessäni aikaan perheeni ja poikaystäväni kanssa. Joka viikkoon kuuluvat myös jooga- ja kahvakuulatunnit.

Kuinka pitkä olet?
Pituutta minulle on kertynyt reilut 170cm, eli eiköhän se poniratsastajan aika ole jo takanapäin.
 

Miksi et ratsasta Pihvillä?

Tykkään nykyään tehdä Pihvin kanssa monennäköisiä maastakäsin-juttuja, jonka vuoksi ratsastaminen on jäänyt. Toiseksi itselläni ei ole kiinnostusta tällä hetkellä ratsastamiseen, ja kolmanneksi polveni ei kestä ratsastusta ilman paketointia.

Oletko koskaan värjännyt hiuksiasi?

Olen! Nyt on luonnollinen väri päässä.
 

Parhaat muistot Pihvin ja Siltterin kanssa?

Parhaita muistoja en osaa sanoa! Niitä on niiiiiin paljon. Nopealla mietinnällä mieleen tulee se, kun hepat tulivat meille ensikertaa kotiin. Lisäksi se päivä, kun Pihvi siirtyi meidän omistukseen ja minulle sanottiin, että mennään katsomaan sitä sinun poniasi on jäänyt mieltä lämmittämään (ottaen huomioon, että Pihvin olin nähnyt tyylillä 100 kertaa aikaisemminkin). Myös viimetalviset lumihankireissut olivat ihania, kun omalla pellolla menimme kokoonpanolla minä & Pihvi ja äitini & Siltteri.
 

Niitä on niin paljon, kuten jo sanoinkin. :)

Aika kuultaa muistot.

Mielipiteet

Paljon erilaisia lukijoita askarruttavia kysymyksiä, toivottavasti vastauksista on jotain apua! :)

Sinä kun olet shettis ihmisiä, niin onko mielestäsi typerää käydä shettistallilla vain tekemässä tallitöitä, menemässä poniagilitya ja ajotunneilla, eli ei ratsastamassa kyseisellä tallilla lainkaan? Kehittyykö ponien käsittelyssä ajaessa ja mennessä poniagilitya? Ja onko järkeä ajella, jos ei aio suorittaa p-ajolupaa? :)

Järkeä - siihen voi vastata vain ihminen itse. Missä tavoitteesi ovat? Mitä haluat tehdä? Haluatko kehittyä ratsastuksessa, hevosen käsittelyssä tai ajaa kilpaa? Vastailemalla näihin löytää ehkäpä niitä vastauksia, jotka antavat suuntaa.
 

P-ajolupa on ajolupa, jonka suoritettua voi ajaa kilpaa raveissa. Jos tavoitteesi siintävät poniraviohjastajana ja ponikin olisi valmiina, voit hankkia ajoluvan ja ryhtyä tähtäämään kohti tavoitettasi. Jos haluat kehittyä ratsastajana, siihen löytyy tie; ratsastus.

Minun mielipiteeni - kyllä tuossa on järkeä, jos vain itse haluaa sitä mitä tekee. :)Mielestäni nykytilanteesi kuulostaa melko ihanteelliselta, ainakin mitä itse voisin kuvitella. Monipuolista tekemistä ponejen kanssa, hevosenkäsittelytaidot karttuvat, ajotaidot kehittyvät jne. Ajoa on ravien ulkopuolellakin; valjakkoajo sekä erilaiset driving classit. Shettis.com sivuilta löytyy kouluohjelmia, joita itsekkin käyn läpi silloin tällöin Pihvillä ajaessani.
 

Miksiköhän yksi tyttö pääsee aina tallin omistajan mukaan taluttamaan poneja tallin ulkopuolisiin tapahtumiin? Onkohan hän itse kysynyt pääseekö välillä mukaan taluttamaan vai pyytääköhän omistaja itse sitä tyttöä taluttajaksi? Kannattaisko munkin kysyä siltä omistajalta voisinko tulla tapahtumiin taluttamaan, ja jos kannattais nii miten kysyisin?

Tapausta tuntematta on vaikea edes arvella mitään, mutta mikäli mukaan haluaisit, kannattaa se avoimesti kertoa tälle omistajalle. Ehkä tämä tyttö on kerran ollut taluttamiskeikalla mukana, ja sen jälkeen on vain tullut tavaksi ottaa tämä mukaan kun tarvetta on ollut. Kannattaa kertoa, että olisi kiinnostunut taluttamisesta ja olisikohan mahdollista päästä ensikerralla mukaan kokeilemaan.

Voiko mielestäsi tallilla käydä pelkästään tekemässä tallitöitä ja hoitamassa, ja sitten toisella tallilla ratsastamassa?

Miksikäs ei, onhan tuokin hyvä vaihtoehto! :) Itse kuitenkin pitäisin omat vaatteet kummallekkin tallille, ettei mahdolliset pöpöt yms. kulkeudu sitten tallilta toiselle.
 

Siltteri ja äitini ♥

 

Mikä vois auttaa sun mielestä heppajännitykseen, kun en uskalla laukata muilla kuin yhdellä todella rauhallisella hevosella (enkä voi varmaan ainakaan talvella harjotella sillä laukkaamista, kun se talli missä se asuu, ei pidä tunteja kentällä talvella jos on vähänkin liukasta) enkä nykyään uskalla oikein edes ajaa poneilla niinkuin ennen uskalsin, koska viime kerralla tipuin kun poni säikähti suurta lätäkköä ja kiersi miltei ojaan, jolloin kärryt keikkasi ja tipuin?
 

Laukkapelkoon; itsekin olen kärsinyt joskus vuosia sitten laukkapelosta, joka lähti vain laukkaamalla. Sinänsä sulla on hyvä tilanne, että uskallat sentään laukata jollakin hevosella! Kun talvi kerran nyt on tulossa, niin kannattaa varmaan nyt unohtaa se laukkaaminen (jos se olosuhteiden johdosta ei ole tallilla mahdollista) ja panostaa muuhun ratsastamiseen. Voit kehittää istuntaasi, tasapainoasi ja luottamustasi hevoseen ja katsoa myöhemmin laukkamahdollisuuden tullen, että millä mielellä tällä kertaa olet. Pyydä, että saisit mennä sillä sinun luottohepalla ja ehkä liinassakin. Kun saat sillä luottamuksen laukkaan kuntoon, voit jo kokeilla muita hevosia! Kannattaa ehkä myös miettiä, mistä pelko juontaa juurensa; pillastuminen, tippuminen vaiko pelko hevosen ryöstämisestä tmv.

 

Ajopelkoon; oletko ajanut tippumisesi jälkeen? Itsekin keväällä 2011 jouduin Pihvin kanssa yllättävään tilanteeseen, jossa ponin potkuremmi valui väärään kohtaan ja laukaisi potkukohtauksen, jonka seurauksena kärryjen aisa katkesi ja toinen vääntyi pahasti, poni pääsi karkuun ja itse lensin maahan saaden aivotärähdyksen. Kyllähän sitä silloin jännitti hieman ajamaan lähteminen ensimmäisellä kerralla sattuneen jälkeen, mutta kyllä se siitä ohi meni. Jos mahdollista, ota kaveri mukaan kärryille ja lähtekää ajamaan. Kun tiedostaa omat pelot, on niihin mielestäni helpompi suhtautua. Kypärä päähän ja menoksi, ja liikkeellä ollessa kannattaa muistaa ennakointi! :)

Voiko sun mielestä kehittyä, jos ratsastaa maastotunnilla vain käyntiä ja ravia, ei laukkaa, mutta silloin kun kenttä ei ole jäässä (talvisin valitettavasti siis vain joskus..) harjoittelee kentällä tunnilla laukkaa?

Kyllähän siinä kehittyy, jos ottaa sen asenteen! :) Kehittyminen riippuu myös siitä, mitkä tavoitteet olet itsellesi asettanut kehittymisen suhteen. Kun itse ratsastan (tai ratsastin...) menen pääasiassa vain käyntiä ja ravia, tehden siirtymisiä, temponvaihteluita, kahdeksikkoja, väistöjä, taivutuksia ja kaikennäköistä muuta mitä keksinkään. Kehityin mielestäni mukavalla tahdilla, eikä laukkatyöskentelyä sinänsä ollut edes paljoa. Tietenkin kannattaa ottaa kaikki irti siitä, kun pääset kentälle työskentelemään! :)

Pihvin talvifiilistelyjä alkuvuodesta 8)

Vasten auringon siltaa

 

Heti alkuun pitää varmaankin pahoitella, että edellisestä postauksesta on näköjään kulunut viikko. Joskin tällä viikolla on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista, ettei ole kirjoittelemaan oikein ehtinyt! Ajattelin nyt kuitenkin palailla kuluneeseen ja jos huomenna sitten aloiteltaisiin uutta viikkoa puhtaalta pöydältä. :)
 

Mitä meidän viikko on sitten pitänyt hevoslaitamilla sisällään? Maanantaihin mahtui muutama ylläripylläri, tiistaihin aamutalli, hiekkakylpy ja Annan klinikkakäynti Pihvin matolääkkeen merkeissä, keskiviikkoon sadetta, torstaihin Annan aamutalli, auringonpaistetta, soittelua matolääkkeen merkeissä ja ohjasajokertailua, perjantaihin pimeää iltaa ja lauantaihin ponimuksen matolääkitys, maailmanihmettelyä ja sunnuntaina pienen mustan herran muuttopuuhia. Ottakaa toki huomioon, että Pihvi on iso musta äijä, ei suinkaan pieni musta (vaikka onkin pieni ja musta). Tästä lisää ehkäpä myöhemmin, mutta nyt perusteellisempaan kurkistukseen!

Aamutallitunnelmia ja syömiseen hyvin keskittynyt poni.

 Tiistai-aamulla heräsin Manu-kissan aamuhölmöilyyn ennen kahdeksaa, hyppäsin toppahousuihin ja tallitakkiin kipittäen tämän jälkeen pihan perälle aamutallin tekoon. Oli pikkuinen pakkanen, joka oli saanut hiekankin kovettumaan ja metsän takaa pikkuhiljaa alkoi aurinko tekemään nousun aikeita. Oli luvassa aamutervehdykset Pihvin kanssa ja tämän jälkeen kiireen vilkkaan suunnaksi tarha ja aamuheinät! Aamutoimiin kuului perinteisesti veden lisääminen tarhan saaviin sekä Pihvin karsinan siivous.

Pihvin oma nenäpäivä. :3

 

Kymmenen maissa lähdin ajamaan Anivettiin hakemaan Pihville matolääkettä. Näytettä en tällä kertaa vienyt, sillä viimeksi keväällä Pihvin kakkanäyte tutkittiin ja poni antoi puhtaan näytteen - kuten aina ennenkin. Ruiskukeikan jälkeen auton keula näytti takaisin tallille, jossa poni oli ehtinyt nauttimaan aurinkoisen päivän kunniaksi hiekkakylvystä. Hiekkakuorrutteinen poninen pääsi kuitenkin ennen päiväheiniään kunnon harjaukseen. :3

Pihvi valmistautuu ohjasajon koitoksiin! :)

 Keskiviikon yli hypätäkseni torstaihin - Annan aamutalli oli vuorossa jälleen. Tällä kertaa ilma ei ollut niin suotuisa kuin edellispäivänä, joten loimitin Pihvin karsinassa ennen ulosmenoa. Aamutallin jälkeen soittelin vielä klinikalle muutaman jutun vuoksi koskien matolääkettä, ja päiväheinien paikkeilla aurinkokin alkoi jälleen paistamaan - poni siis pääsi loimestaan ja sai ulkoilla loppupäivän ihan nakuna.

Iltapäivällä kävin ohjasajamassa Pihvin kevyesti. Keskityimme tällä kertaa taivutuksiin sekä käynnissä, että ravissa. Pihvi on alkanut pikkuhiljaa taivuttamaan itseään reippaammin kuin ennen, ilman, että ympyrä kutistuu. Saa olla taas ylpeä ponista, kun huomaa kehitystä tapahtuneen. :)

 

Mitä muuta Annan viikkoon on mahtunut, muuten kuin hevosrintamalla? Shoppailua, autoilua, lenkki, joogaa ja kahvakuulailua, Mika pääsi lomille keskiviikkona sekä monenlaista muuta. Tulevaan viikkoon kuuluu näillä näkymin mm. loimiostoksille suuntaaminen.

 

Tänään kuitenkin - tasan puoli vuotta siitä, kun meidän Siltteri-tytöstä tuli enkeli. Kynttilä tuikkii lyhdyssä ja kukkina kukkivat pari viikkoa sitten istutettu kanerva sekä viime pääsiäiseksi hankitut orvokit. Milloin viimeksi nämä kaksi, täysin eri kauden kukat, kukkivat sulassa sovussa keskenään kestäen lumen ja pakkasen vain nousten yhä uudestaan kukoistukseensa?

 

Ehkä myskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin jälleen auringonnousu.

Hyvää isänpäivää!

Vaikka Pihvi ei muista komeista poneista perustakkaan, oma iskä on kuitenkin hieman eri asia! Näin ollen Pihvikin haluaa toivottaa hyvää isänpäivää omalle isälleen, Bingolle Parkanoon! :) 

Bingo v.d. Zandkamp // ©

Bingo Sukupostissa!

Vastauspostaus nro 2

Nyt luvassa vastauspostauksen 2 osa!

Miten sait Pihvin vuokralle?
Pihviä tarjottiin meille vuokralle.

Silloin kun vuokrasit Pihviä, mitä kaikkea teit sen kanssa, miten pitkä tallimatka sul oli ja millä kuljit sen?

Vuokrasin Pihviä 4krt viikossa ja tallikäyntiin kuului ponin hakeminen laitumelta/tarhasta, harjaaminen & kuntoonlaitto, ratsastus omatoimisesti, kaverin kanssa tai tunnilla sekä ratsastuksen jälkeen jälkihoito, mahdollinen ruokkiminen ja takaisin laitumelle/tarhaan vienti. Ajoin tuolloin harvemmin, oli enemmänkin muiden heiniä (minun & Pihvin yhteinen ajoharrastus alkoi vasta, kun poni oli omistuksessani). Tallimatkaa oli pari kilometriä, autolla se taittui pääasiassa.

Kilpailetteko tai tuletteko kilpailemaan Pihvin kanssa jossakin lajissa?

Tämän vuoden alussa julistin, ettei meitä enää tulla näkemään kilpailuissa. Pihvilläkin on takana vuodesta 1998 alkanut kilpailu-ura, vaikkakin hieman epäsäännöllisen säännöllinen. Ei kuitenkaan sanota ei koskaan, vaikka sinänsä aihe on tulevaisuuden suunnitelmista pyyhitty. :)

Kolme hyvää puolta Pihvistä, entäs kolme huonointa?

Hyviä puolia ovat temperamenttisuus, vuosien yhteistyömme tulos ja periksiantamattomuus. Vähemmän kivoja puolia on ponin nirppanokkaisuus ruokien suhteen, rokotuskammo sekä liiallinen fiksuus ja näsäviisaus.

Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on itsesi ja Pihvin varalle?

Omiin suunnitelmiini kuuluu töiden hakeminen sekä uudelle alalle opiskelemaan lähtö ensi syksynä, asunnon etsiminen ja niin edelleen. Lähipiiriäni uhkailen sillä, että lähden armeijaan... Pihvin tulevaisuutta olisi varmasti hyvä kysyä ponilta itseltään, mutta luulen, että ne pyörivät päiväheinien, nukkumaan menon ja jekkujen keksimisen välillä. Yhteisiin suunnitelmiimme kuuluvat temppujen opettelu, luottamuksen vahvistaminen sekä ajossa uusien asioiden opettelu ja vanhojen hionta.

Pidätkö Pihvin nimestä?

Pidän! Ei nimi miestä pahenna, tässä tapauksessa parantaa vaan. :)

 

 

Miksi ette mene Pihvin kanssa agilityä?

Mennäänhän me! Täällä, täällä  ja täälläkin on esimerkiksi juttua meidän ageilusta. Kuitenkaan tuo ei ole meidän mikään ykkösjuttu ja intohimo, joten sitä tulee sen vuoksi harvemmin mentyä.

Aiotko startata Pihvin kanssa vielä?

Oletan, että tässä tarkoitetaan raveja. Emme starttaa, sillä käytännössä ja teoriassa se ei ole enää mahdollista - ponien kilpailulupa loppuu ponin 18 ikävuoden lopussa. Pihvillä on ikää 19v, ensivuonna tulee pyöreät 20 täyteen! :)

Mikä Pihvin säkä on?

Pihvi on mitattu 113cm korkeaksi.

Mikä on Pihvin paras varuste?

Parhaita ovat kaikki, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia ja hyödyllisiä. Näitä ovat esimerkiksi perinteisesti harjat, kunnon sadeloimi kaulakappaleella, villapeitto, riimu ja naru sekä valjaat ja kärryt. Suosikkejakin minulla on monia, mutta sanotaan vaikka Pihvin Päällikkö-riimu.

Jos Pihvi olis sun hoitsu, eli ei oma, jollain toisella tallilla, niin touhuisitko sen kanssa samoja asioita kuin nyt kun se on sinun omasi?

En usko, varmaan lähinnä harjailisin ja tekisin maastakäsin juttuja. Vuokraajana mukaan tulisi liikutus jne. Vaikea ajatella, kun asetelmassa hoitaja-poni-omistaja omistaja päättää, mitä hoitaja ponin kanssa tekee. :)

Pihvi 14.12.1993, reilut 5kk vanhana Seinäjoella.

Kerta Pihvi on Parkanosta kotoisin, niin mitä itse pidit Parkanosta?

Pihvi asui Parkanossa elämänsä ensimmäiset 5 kuukautta, jonka jälkeen poika lähti valloittamaan maailmaa. Itse en ole kys. paikassa käynyt, joten sen vuoksi mielipidettä asiaan en osaa oikein muodostaa. Oma kantani kuitenkin Pihvin suhteen on kuulopuheiden ja kokemusten perusteella, että sieltä se meidän takkukarvainen, silmärähmäinen sekä rokotuskammoinen poninen tuli ja eksyi vuosia myöhemmin elämäämme. :>

 

Vastauspostaus nro 1

 

Nyt on aika kysymystenne vastauksille! Kysymyksiä tuli sen verran paljon, että muutamassa osassa tämä on kevyempi! :)

Monta kertaa oot tippunut Pihviltä? Entä Siltteriltä?

Pihviltä varmaan 10-20 kertaa, en ole laskenut! Siltteriltä en tippunut kertaakaan. :)

Kuka oli siun ratsastuksen opettaja?

Muutamia on matkan varrelle mahtunut, mutta ensimmäinen opettajani oli Katri Grönberg.

Kuinka paljon olette hypänneet ratana?

60cm, yksittäin enemmän ja Pihvi irtona kolminumeroista lukua.

 

Nyt kun sinulla ei ole enää "isoa hevosta" jolla ratsastaa, oletko ajatellut meneväsi tunneille tai hankkivasi vuokrahevosta jostain toiselta tallilta jolla voisit jatkaa ratsastusta?

Olen tuota ajatellut ja vuokrahevosiakin muutamaan otteeseen katsellut. Sen sijaan suurta mielenkiintoa ei ole vielä ratsastamisen suhteen herännyt kaiken tämän jälkeen, joten antaa asian muhia vielä ja odottaa ehkä sitä oikeaa hetkeä, mikäli se on tullakseen oli asian laita mikä tahansa.
 

Aijotko vielä joskus käydä Pihvin selässä?

Pitkä aika viimekerrasta on kulunutkin. Vastauksena kuitenkin kyllä, kuitenkin läpiratsastus mielessä ja samalla palauttaen Pihville ratsujuttuja mieleen.
 

Jännittääkö sua ennen starttia?

Ei oikeastaan. Ihan ensimmäistä starttia jännitin niin paljon jo monta viikkoa ennen varsinaista lähtöä, saati kun lähtölistat oli julkaistu. Ekan startin jälkeen itseasiassa suoraan sanoen ei ole jännittänyt ainakaan itse lähtö. Loppuvaiheessa (vaikkei minullakaan startteja paljon ole takana) alkoi kaikki olla niin rutiininomaista ja totuttua, että ennen sisäänkirjoitukseen menoa sai kysyä kaverilta, että mikä se minun lähtönumeroni olikaan...
 

Kiitos Arvaamaton.net !

Onkohan mahollista saada mistään semmosta liikutusponia, jota sais ajaa kerran pari viikossa + tietty hoitaa, vaikka ei oo p-ajolupaa, mut osaa silti hoitaa, valjastaa ja ajaa?

Kyllä varmasti! Mielestäni tärkeimmät seikat hoitajan ja liikuttajan valinnassa ovat taidot, joilla ponin kanssa pärjää, rehellisyys, valmius ottaa neuvot vastaan, luotettavuus ja ennenkaikkea se, että haluaa toimia ponin kanssa. P-ajolupa on mielestäni pieni seikka kaiken tämän rinnalla.

Paras vinkki volttauksen opetteluun?

Leikkihevoset, ja ihan oikeasti. Levität vaikka kaikki 16 erilaista heppaa matolle, asettelet ne volttauksen alkuasentoon ja kertaamaan! Uudestaan ja uudestaan...

Harrastatko hevosia muuten kuin Pihvin kanssa?

Tällä hetkellä hevosharrastukseni pääsääntöisesti Pihvin ympärillä, mutta mukaan mahtuu myös Anssi ja hänen luonaan käyminen, raveissa pyörähtely ja niiden tulosten seuraaminen.
 

 

 

Onko Pihvi yksin? Aiotteko hankkia sille kaverin jossain vaiheessa?

Asiaa olen aiemminkin täällä käsitellyt, joten hieman lainaan itseäni viime kesäkuulta.

Tämän myötä voidaan siirtyä yleiseen kysymykseen - hankitko Pihville uuden kaverin. Täytyy vain sanoa, että en ole ollut tähänkään mennessä ennustaja, enkä ole edelleenkään. En tiedä. Tiedän kyllä hyvin, miten laumaeläimiä hevoset ovat ja plaaplaaplaa, mutta entä eläimet yksilöinä? Miksi täytyy aina ajatella, että kaikki ovat samanlaisia? Jos joku ei pärjää, miksi joku toinen ei voisi pärjätä? En halua, että minua arvostellaan valintojeni perusteella, mutta jokainen tekee omat valintansa. Tämä kysymys esitettiin minulle jo Siltterin lopetuksen jälkeisenä päivänä, en vain tajua, olisiko minun siinä surutilassa pitänyt avata markkinapalsta, valita hevonen ja ostaa se. Ei se niin mene omalla kohdallani, sen tavatessa tietää, että tämä on se.

Taustalla on se, että Pihvi on niin epäsosiaalinen yksilö, että sen kaverin löytäminen on aina ollut niin vaikeaa. Monet kerrat olen vierestä saanut todistaa Pihvin yhteenottoja lajitovereidensa kanssa, ja useiden yrittämisien jälkeen saanut todeta, ettei tämä toimi. Siltteri oli erilainen - niille löytyi yhteinen sävel heti. En halua mitään liukuhihnahevosta, en mitään väkisin hankittua, nimenomaan hankkimisen pakosta ostettua. Ulkopuolisten, niiden, jotka Pihviä eivät tunne samalla tavalla kuin me muut, jotka ovat sen kanssa olleet enemmän tekemisissä, on helppo sanoa, että mene ja osta, ettei se ole yksin. Ne, jotka ovat ponin kanssa viettäneet aikaa ja tutustuneet, sanovat, että voi olla parempi olla näin. Olen pyöritellyt asioita, kokenut syyllisyyttä, etsinyt vaihtoehtoja ja päätynyt erilaisiin ratkaisuihin. Täytyy vain sanoa, että pakko mennä sillä, mitä elämä antaa. Jos tilanne olisi se, että Pihvi olisi levottomampi, asia olisi jo hoidettu kaverilla. Asiat ovat kuitenkin pysyneet ennallaan, lukuunottamatta sitä, että yksi on joukosta poissa. Ei kannata sulkea mitään pois, vaan ottaa kaikki vastaan, mitä annetaan. Kun yksi ovi sulkeutuu, monta uutta avautuu - sen on ymmärtänyt vasta myöhemmin.

Aiotko joskus ajaa sillä (osa)ostamallanne lämppärillä? :)

Annetaan pojan oppia ensin ja mietitään sitten! :>

Saatko uuden hevosen Siltterin tilalle? 

Vieläkun joku minulle kertoisi, mistä niitä hevosia saa! ;)
 

 

Tässä ensimmäistä vastausten kirjoa, kiitos vielä kaikista kysymyksistä! Julkaisen vastaukset mitä todennäköisimmin kolmessa osassa, joten jos vielä kysyttävää löytyy, voi kysymyksiä heittää lisää. Lisäksi vastaanotan mielelläni toiveita joulukalenteriimme, joten niitäkin tulemaan jos ideoita löytyy. :)

 

Sumun takaa paistaa aurinko

 

Kirjoittelen nyt hieman meidän viimeviikon ohjasajoharjoituksista, joita tehtiin torstaina ja lauantaina. Tänään olisi jälleen samaa vuorossa, mikäli ilma pysyy melko inhimillisenä eikä luvattua räntää ala sataa.
 

Torstaihin - tehtiin harjoituksia pääasiassa käynnissä, panostettiin ympyröihin ja ylipäätään taivutukseen. Otettiin pysähdyksiä tasajaloin, peruutuksia, siirtymisiä, taivutuksia suoralla uralla sekä loppuun hieman ravityöskentelyä. Pihvi toimi mukavasti ja viipymättä, vain kerran tuli ärripurrikiukkukohtaus ja sekin hyvin lievänä. Loppuun otin Pihviltä ohjat pois , laitoin juoksutusliinan suitsiin ja hieman ravailua liinan päässä sekä loppukäynnit.


Varustuksen purkamisen jälkeen oli vuorossa jalkojen venytykset, loimi päälle ja päiväheinät! :)

 

Lauantaina ohjasajoin Pihvin uudestaan, mentiin samoja juttuja kuin torstainakin. Ravityöskentelyä oli kuitenkin paljon enemmän, tehtiin pujotteluja sekä taivutuksia ympyrällä. Pihvi toimi tortain tapaan yksi näppärästi ja siivosti, tällä kertaa poni oli tosin vielä herkempi vastaamaan apuihin. Lauantaina oli muuten aika ihanan sumuista - ensin näkyi metsän rajassa sumuvalli, pikkuhiljaa se siirtyi pellolle ja siitä silmänräpäyksessä kentälle. Se selittää kuvien utuisuuden. :>

Ohjasajo on palannut nyt siis meille tauolta, ja sitäkin mukavampi on aloittaa sen parissa työskentely rennoilla ja helpoilla tehtävillä.



Pihvi torstaina.

 

Kuten jotkut saattoivat huomatakin, ylös on ilmestynyt nyt Erikoispostaukset -välilehti. Tämä välilehti kattaa nimensä mukaisesti erikoispostaukset blogistamme; talliesittelystä varustepostauksiin, mielipidekirjoituksiin sekä vuoden 2011 joulukalenteriimme. Joulukalenteriamme klikkailemalla pääset kurkkimaan viime vuoden joulun luukkuja. Tänä vuonna kalenteri saa mitä todennäköisimmin jatkoa - nyt on aika vaikuttaa! Voit esittää nyt toiveita, mitä luukuista haluaisit lukea, nähdä tai kuulla.

Onnen hetki

Alkulämmittelyä.

Mielestäni tämän päivän erikoisen onnistunut juoksutus ansaitsee ihan oman kirjoituksensa - kirjoittelen kuluneen viikon ohjasajojuttuja myöhemmin tänne luettavaksi kuvien kera. Kuitenkin tämänpäiväiseen...

Tänään tapahtui yllättäen jotain erityistä - sellaista, minkä onnistumisen ilosta silmätkin kostuivat. Luvassa oli perinteisesti juoksutusta liinassa, tehtiin siirtymisiä askellajista toiseen välillä pysähtyen, jonka jälkeen siirryttiin kahden puomin ns. jumppasarjalle. Puomit olivat koroteut toisesta päästään sekä sen verran lähekkäin, ettei väliin mahtunut yhtäkään välilaukka-askelta, vaan ylitykset tulivat peräkkäisillä askeleilla. Puomit menivät tutusti ja vaivattomasti jonka jälkeen päästin Pihvin irralleen. Tarkoituksenani oli, että poni saisi laukkailla ja riekkua vapaana minkä tykkäisi. 

 

Lähetin ponin luota pois, mutta Pihvi jäikin ravilla ympyrälle juoksemaan. Useamman kierroksen ravailtuaan kokeilin mielenkiinnosta ääniapuja "laukka", "käynti", "ravi", "seis" - ja niin poni vaihteli askellajeja äänimerkistäni viipymättä. Alkuun tuntui, että jopas sattumalta se näin tekikin, mutta 10-15 minuutin aktiivisen irtotyöskentelyn jälkeen oli pakko todeta, ettei se nyt aivan sitä ollut.
 

Kuin näkymätön liina olisi mennyt välillämme, tosiasiakun on, ettei aina liinassakaan siirtymiset onnistu noin reippaasti ja puhtaasti (tai poni malta pysyä edes ympyrällä). Ehkäpä jotkut asiat tapahtuvat silloin, kun niitä vähiten osaa odottaa.

Hienoja hetkiä mahtuu jokaiseen päivään, mutta tämä tuntui siltä, että ollaan saavutettu taas jotain pientä ja ihmeellistä meidän yhteisellä polulla. ♥

Lennetään taivaankannelle

Tänään muistamme kaikkia heitä, jotka ovat jo enkeleitä.
Pilven reunaa katsomme, rauhaa sinne toivomme.
Siellä nukkuu joku tärkeä, rakas, joka liian aikaisin lähti.
Siksi toivomme kirkasta yötä, sillä taivaalla hän on kirkkain tähti ♥ 

 

Sulje silmät rakkaani
Sä oot jo nähnyt kaiken tään
Sulje silmät sulje vaan
Lennetään taivaankannelle