Hankilaukkaa ja neiti mutanassu

 

Tänään oli niin hurrrjan nätti ilma! Aurinko paistoi täydeltä taivaalta, lumi suli entistä reippaammin, lämpömittari nousi plussan puolelle, linnut lauloivat ja mikä parasta – Pihvistä lähtee talvikarvaa! Ihmeellistä ihmeellisintä, poni on vain niin tolkuttoman hidas päästämään irti villapöksyistään. Siltteri on karvanvaihdossa ja hyvässä vauhdissa, ja tuulikin suosi tänään – karvat lensivät irrotessaan toiseen suuntaan, eikä suoraan naamalle… Ja itse muistin olla laittamatta huulirasvaa ennen harjaukseen ryhtymistä, jokainen tämän kokenut tietää, mitä tarkoitan. Tästä postauksesta tuleekin aika kuvaisa, itse tykkäsin niin monesta kuvasta, etten oikein osannut valita, mitkä julkaisen! :)

 

Lumen sulaessa tarhasta on alkanut paljastua taas kakkaa ja syömättömiä heiniä, ollaan niitä nyt parin päivän aikana haravoitu kasaan! Itse asiassa tosi mukavaa puuhaa omalla tavallansa. Laitoin ponin kuntoon + hain Siltterille suitset, ja lähdettiin pellolle. Äitini talutti Siltteriä, itse ratsastin Pihvillä. Lähdettiin kävelemään yläpeltoa ympäri, mutta puolessa välissä päätettiin oikaista toiselle laidalle, kun lumi oli paikoitellen kasaantunut Pihvin mahaan asti. Hieman väljemmillä vesillä aloin valmistella ravia, Pihvi oli ensi alkuun sitä mieltä, että ei todellakaan lähdetä minnekään! Pidemmittä puheitta oltiin jo ravailemassa, ravi oli aika korkeaa, ei kovin matkaa voittavaa. Ravailtiin isoa ympyrää, joskin aina tallin puolella Pihvi yritti tunkea väkisin ulos uralta. Muutaman kierroksen jälkeen meni ihan sujuvasti, kuuntelemisesta ei nyt voi sanoa mitään, kun Pihvillä taisi olla lähinnä irrottelu mielessä. Muuta tarkoitusta tälle päivälle ei sen koommin ollutkaan, kuin pitää hauskaa pellolla mennessä. :)

 

Otettiin ravin lomassa laukkapätkiä, alkuun poni ei ihan syttynyt, mutta eipä mennyt kauaa, kun mitään muuta ei olisi tehtykään. Ei mitään sen pidempiä pätkiä otettu, eikä vauhti kiihtynyt sen kummallisemmaksi, mutta hauskaa oli ja lumi lensi! Ravissa Pihvi pisti aika jalalle koreasti, polvet kattoon meiningillä. :) Vaikka Pihvillä en sen kummemmin enää ratsastakaan, on nämä irrottelut aina yhtä mukavia, ja tuntuu siltä, että tämä on se juttu, josta Pihvi oikeasti tosissaan pitää. Ratsuponina kun poni oli pääsääntöisesti ihan 13-vuotiaaksi asti, ja sen jälkeen siinä sivussa on ajeltu, niin ratsun jutut ovat edelleenkin vain niin paljon paremmin hallussa, kuin kärryttelysysteemit. Voi jospa kevät olisi kuiva ja pelto kuivuisi lumien jälkeen nopeasti, pääsisi taas rällästämään kunnolla kärryjen kanssa!

 Siltteri oli onnessaan, kun pääsi tonkimaan ja kaivamaan lunta! Luulisi sitä tarhassakin riittävän, mutta miten mielettömän kivaa oli kaivaa pellolla kuoppia hankeen ja huulet mudassa mössöttää mutaa. <3 Muuten Siltterin kanssa käveltiin sinne sun tänne, ja itsekin kävin juoksemassa tytön kanssa yhden kierroksen. On muuten raskasta tuo hangessa meneminen, mutta eihän se minullekaan mikään yllätys todellakaan ollut! :) Hiippailtiin sitten pikkuhiljaa kentälle päin, muita kiinnosti jo niin kovasti päästä siivoamaan tarhaa. Siltteri jäi vapaasti hengailemaan, itse jatkoi Pihvin kanssa menemistä.

 

Kentällä ponilla oli ällipälli ja juoksi kieli ulkona suusta – itse huomasin sen jo ratsastaessa, mutta kuvista katsoen täytyy vain sanoa, että pojalla taisi olla mielenosoittamisen paikka. Ja sitähän se todella olikin – kentällä on ihan ok urat missä pystyy menemään mukavasti, mutta yksi kulma on sen verran jyrkkä, että pitää mennä käynnissä. Ja koska tuolla ei lumessa tarvitse tarpoa, niin eiköhän ponikin siitä ilon irti ottanut ja yritti mennä painella pää pilvissä, kieli pihalla päätä viskoen ja pukitellen. Nosti molempiin suuntiin vääriä laukkoja ja meno yltyi hurjaksi. Virtaa tuntui olevan jäljellä vaikka kuinka ja paljon, mutta päätin ottaa ihan rehellisesti seuraavana vain pitkät loppukäynnit. Ensin oli kuitenkin rankempaa menoa lumihangessa, ja kun kentän pohja ei ole paras mahdollinen, en uskalla siinä revitellä sen enempää, ettei mikään mene ponilta rikki.

Se, onko tässä kuvassa mitään muuta sen ihmeellisempää, kuin vinossa istuva ratsastaja,
 jalat korkealla juokseva poni ja pitkälle venytetty kieli :)

 

Hain ratsastuksen jälkeen loimet ponille, laitoin päälle paksun villapeiton + villaloimen, sekä päällimmäiseksi sadeloimen. Meidän villaloimi on omatekemäni, ja siinä on ryntäiden kohdalla kaksinkertainen villa, kun ponilla tulee hiki ryntäistä aina vasta pienellä viiveellä pintaan, niin kuivuu näin paremmin. Sovitin samalla säätämäni valjakkovaljaita ponille, olivat edelleenkin liian pienet. Mikäli sikäli ketään kiinnostaa shettiskokoiset valjakkosuitset, voisin vaihtaa ne pony-kokoisiin mustiin suitsiin messingin värisillä soljilla! (välihuomautuksena). :) Heitin hevosille tarhaan kylpyammeeseen viiden heinät, ja lähdettiin siitä sitten pikkuhiljaa sisälle päin. Siltterin puuro pistettiin valmiiksi, ja eiköhän sitten ollut aika siirtyä ihan itsekin ruuan pariin.

Iltatalli tultiin tekemään kahdeksan jälkeen, oli mennyt jo pakkaselle ja tiet olivat jonkin sortin jäässä. Laittelin hevosille ruuat, pistin tänään molemmille mukaan elekrolyytit ja magnesiumit. On muuten kivaa laittaa tallia kuntoon, kun turpeet ovat kokonaan sulat! Laitettiin heinien laiton jälkeen hepat talliin ja hyvät yöt. Huomenna suunniteltiin, että tultaisiin iltatalliin hieman aiemmin, niin ehdittäisiin hetki menemään pellolla. Pihville olisi ainakin huomenna ihan ehdotonta puuhailla jotakin, ettei lihakset mene ihan tolkuttomaan jumiin.

Etujalan jalkakarvat! :)

 

Kiitoksia muuten kaikille jo lukijakyselyymme vastanneille! Vastauksia on tullut jo tämän illan aikana paljon, kaikkia ihania kommentteja ja vinkkejä on sadellut. Pyrin toteuttelemaan toiveitanne mahdollisimman paljon! Yksi melko oleellinen asia kuitenkin oli unohtunut postauksesta, eli koska arvonta loppuukaan. Ajattelin näin alustavasti 25. maaliskuuta, mutta katsellaan sitä sitten lähempänä. Kommentteja saa taas laittaa tulemaan tästä kirjoituksesta. :)

Pyydystä pieniä iloja.
Ne ovat onnen siemeniä.