Mennyt mies

 

Mutta ei kuitenkaan ihan vielä - vaan huomenna.

Ehtisimme jo viimeviikolla mukavaan ajovireeseen Pihvin kanssa, mutta pyh - ilman takapakkia siitä ei selvitty. Jos syyksi ei riittäisi se, että perjantai-illalla olkapäälleni tapahtui jotain, en tiedä mitä. Todennäköisesti jonkin sortin venähdys, jonka ansiosta roikotin oikeaa kättäni toimettomana läpi viikonlopun, sillä mitään sillä ei voinut nostaa, eikä sitä itsessäänkään voinut nostaa ilman kivunkiljahduksia ja naamanväänteitä. Jotta ei olisi niin helppoa, lisätään käden päälle vielä mahatauti alkaen lauantaiaamusta läpi sunnuntain, niin kyllä Annan olo oli melkoisen huojentunut, kun tiistaina uskalsi töihin lähteä.

Siitä se ajatus sitten lähti... 15. elokuuta 2012.

Koska vieläkin tarvitaan jotain ekstraa - on tuo ilmakin niin mukava, kun on liukasta, sataa vettä - räntää - lunta vaakatasossa mukavan tuulen kera. Pihvi kiittää, onhan tämä ponin ehdoton suosikki-ilma! Kyllä me tästä vielä noustaan... Lähiviikkojen ohjelmaan kuuluu ainakin nyt tulevana viikonloppuna heinien hakua Pihville ja viikonpäästä torstaina kengitys. Tammikuukin on melkoisella vauhdilla hujellettu läpi, että ihan hirvittää. :)

Mutta mikä mennyt mies? Sä tunsit mut aiemmin Anssina, mut sitä poikaa ei enää olekkaan... Tällä kertaa kylläkin puhutaan siitä, että Anssin ruunaaminen tapahtuu huomenna. Voi pientä oriparkaa, joka pian ei olekkaan enää ori. Anssista tulee nyt tämän myötä varmasti melkein yhtä tosimies, kuin Pihvikin on. Ehkä ruunaaminen on myös samalla askel kohti kilpahevosta - ainakin me näin toivomme!