Pääsiäispäiviä

Vanhoista aitalankuista on tullut linnunpönttöjä.

Viimepäivinä on tapahtunut monennäköistä, tällä hetkellä suurin projekti – tarhan uudet aidat – ovat hyvällä mallilla. Kaikilla sivuilla on tolpat paikallaan, lukuun ottamatta muutamaa kappaletta etuseinällä, jossa maa on vielä jäässä. Kolme muuta sivua ovatkin jo valmiit, ainoastaan langat uupuvat (ja yhdeltä sivulta alalauta). Huomenna vuorossa on siis alalaudan laitto ja väliaikaisten lankojen veto ainakin alas, ja aidataan neljäs sivu umpeen muovitolpilla. Näin sen pitääkin mennä!

 

Eilen kävin ajamassa Pihvin pellolla, meni ihan suhteellisen mukavasti. Ongelmana oli ainoastaan mäkivyö, jonka olin laittanut aivan vinksalleen, ja jouduin sitä muutamaan otteeseen korjaamaan. Pihvi ei vetokartusta ollut moksiskaan. Pääasiassa ravailtiin ja laukattiin peltoa ympäri, pitäisi saada taas itse enemmän tuntumaa ajamiseen. Yksi pienoinen suunnitelma on alkukesälle, tekisi mieli puhua siitä jo, mutta en taida!

Loppuajosta mentiin ympyröillä, itselläni on vieläkin jossain määrin näin pitkällä yhdistelmällä (siis Pihvi + kärryt) ajo kaarteissa hankalaa. Vuosi sitten ajoin vanhoilla koppiksillamme, joissa ponin takapuoli oli lähes kärryissä kiinni, ja näiden mentyä onnettomuudessa vuosi sitten Hessitallilla jatkoin ajoa kilpakärryillä, joissa poni on aivan ’käden ulottuvilla’. Eilen vielä itseäni ahdisti pissivä valjastus, mutta poni toimi kyllä moitteettomasti ja mukavasti! :)

Sisäkissa Manu kävi katsomassa heppoja, molemmat kummastelevat!

Tänään päiväheinien jälkeen laitettiin pikkuveljeni Akun kanssa Pihvi ratsastuskuntoon. Aku onkin koko pääsiäisen puhunut Pihvin kanssa ratsastamaan menosta, ja nyt sitten hän pääsi ratsaille pitkän tauon jälkeen! Hyvin meni kaikin puolin, Pihvi nyt harvemmin mikään lastenratsu on. Aku on sen verran reipas ratsastelija, että uskaltaa komentaakin Pihviä ja antaa reippaasti pohkeita. Pihvikin on joka kerta hieman ymmällään, ja menee ihan nätisti, välillä joskin turhan vauhdikkaasti! Tänään poni hyppäsi ravilta kahteen kertaan laukalle, mutta muuten mm. pysähdykset & peruutukset menivät mallikkaasti.

 

Akun lopetettua menin itse Pihvin kanssa pellolle, alkulämmittelyt tulivatkin jo kentällä tehtyä. Ravailtiin alkuun hieman ympyröitä ja kahdeksikkoa, ja otettiin vähän laukkaa ympyröillä samalla. Poni oli pirtsakka ja painoi ohjalle, päätin herran sitten antaa purkaa energioitaan juoksentelemalla. Ei vain ollut sellainen fiilis, että alettaisiin pyöriä sen ihmeemmin ympyröillä hakien tarkkoja asetuksia. Otettiin pitkiä laukkapätkiä välillä reippaaseenkin tahtiin.

 

Pihvin kilpailuviettikin heräsi, kun Mika yllytti Akun juoksemaan pellon ympäri. Lähdettiin Pihvin kanssa sitten perään, ja kyllä poni paineli aikamoista vauhtia, kunnes ohi pääsi! Loppuravit & -käynnit otettiin pellolla myös, tämän jälkeen takaisin tarhalle riisumaan kamppeet. Harjailin Pihvin kunnolla ja letitin tuon harjan ennen loimen laittoa. Pihvin harja on vain niin älyttömän paksu, että hilseilee & hikoilee sen alta näin keväisin karvanlähdön aikaan.

Uutta aitaa.

Illalla köpöttelin Siltterillä tarhassa ilman satulaa, Pihvi oli vapaana samaan aikaan, joten pojan menoa piti samalla pitää hieman silmällä, kun tuon tekemisistä ja liikkeistä harvemmin osaa mitään ennalta sanoa. Käveltiin ja ravattiin, aseteltiin sisäänpäin. Tuossa väliaikaisessa tarhassa on kylläkin vähän vähänlaisesti tilaa, mutta kyllähän tuo silti luonnisti. Siltteri oli mukava. :)

Kilpajuoksua poikien kesken! :)

 

Illalla ennen sisälle menoa otin Pihviltä loimen pois ja purin letin, katsoo nyt, jos huomenna letitän uudestaan. Meillä on tämän rakennustyömaan takia talliympäristö vähän muuttunut väliaikaisesti, joten esimerkiksi tarhan portti on aavistuksen verran eri paikassa. Siltteri rakastaa rutiineja ja hermostuu muutoksista, ja nyt on aikas ymmällään, kun portti on eri paikassa, mutta kulku tapahtuu silti samasta kohtaa. Onneksi tätä ei enää pitkään kestä, huomenna sitten kolmas sivu kokonaan kuntoon ja yleistä siivoilua luvassa! Ihanat pääsiäispäivät ovat olleet, voi kun jatkossakin pystyisi aina olemaan näin…:)