Aurinko kun päätti retken

Niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin,
Kun menninkäinen yksin tallustaa,
Hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on
Ja toinen yötä rakastaa.

Vain tallissa valot. Ja poni.

Eilen illalla ennen iltatallia lanattiin kenttä, sillä viikonlopuksi ja tulevaksi viikoksi on luvattu hieman pakkasta. Otettiin hevoset sisälle ja traktorin kanssa käytiin lanaamaan, maahan jääneet heinät haravoitiin ja heitettiin traktorin lavalle pellolle vietäviksi. Harjailin Pihviä karsinassa sillä välin, putsasin kaviot ja poni oli melko hömelöllä päällä. :3 Rapsutukset ja huomio olivat päivän sanat. Oikean etujalan kengästä oli hokki lähtenyt, täytyy katsoa, jos joku päivä sen takaisin laittaisi. Tai sitten odotan suosiolla seuraavaa kengitystä, jolloin ehkä poni voisi saada kokonaan uudet kengät – pitkään (reilun vuoden?) on mennyt nimittäin niin, että joka kengityksessä on vuolun jälkeen laitettu samat kengät takaisin, kun eivät ole kuluneet miksikään.

Lanauksen jälkeen pääsivät vielä takaisin tarhaan, sillä kello oli seitsemän paikkeilla. Tehtiin sitten rauhassa iltatallit ja kävin välillä tarhassa vähän höpöttelemässä hevosille. Horse Housesta haettiin päivällä uusi Sinfonié-säkki, ja samalla äiti oli ostanut hevosille tyrnimakeisia, joiden mielekkyyttä Pihville hieman kyseenalaistettiin – kuitenkin ne kelpasivat tälle nirppanokalle paremminkin kuin hyvin.

Nyt tosissaan raketteja singahtelee taivaalle siihen tahtiin, että tallille lähdön paikka polttelee. Meillä Pihvi ei raketeista mitenkään välitä, tähyilee taivaalle ja tuijottelee minkä ehtii. Ehkä jopa pitääkin tästä valoshowsta? Siltteri puolestaan on pissat housussa aamusta asti ulkona ollessaan, mutta talliin päästyään on rauhoittunut uuden vuoden tohinoista.