Sehän niitä rikkahia harmittaa, kun köyhän lapsi on kaunis

 Juoksutin Pihvin iltasella, taisi olla ensimmäinen kerta, kun liinassa juoksutukseen laitoin Pihville suitsien sijasta riimun – miksi näin? Pihvi ei ole liinassa ollut mistään varmimmasta päästä, ja nyt tuntui siltä, että on se hetki, kun tätä voi kokeilla. Sellainenhan se olikin, Pihvillä oli aika paljon virtaa, ja purki sen reippaasti ravaten, laukaten – unohtamatta pukkeja ja pään viskomisia.

Päästin ponin pienen alkulämmittelyn jälkeen vapaaksi, ja eiköhän tämä mies painellut täyttä laukkaa laitumen toiseen päähän, jossa naapurilaitumen shetlanninponitammat odottelivat aidan vieressä. Pitihän meidän pojan taas hieman esitellä itseään ravailemalla arvokkaasti polvet taivaisiin asti ja hieman ottaa laukkaspurttia, ja kuin myös tytöt siinä aidan toisella puolella. :)

Tein yhdelle sivulle kahden esteen kujan, jonka Pihvi suoritti moneen otteeseen suurimmat virrat purettuaan, ja nätisti poni meni. Otin Pihvin kiinni, ja ratsastin sillä hetken ilman satulaa tehden käynnissä takaosakäännöksiä, ravaillen ja laukkaillen. Mentiin muutamaan otteeseen myös pieni ristikko.

Lopuksi tehtiin hieman seuraamisharjoituksia, joskin Pihvi alkoi olla jo hieman väsähtänyt, keskittyminen ei ollut aivan parasta tasoa. Kun saatiin muutama onnistunut tehtävä loppuun, Pihvi pääsi takaisin laiduntamaan Siltterin kanssa, saivat iltaruuat ja hipsivät sitten keskenään matkoihinsa yötä viettämään. :)

55 lukijaa! Iso kiitos kaikille, kommenttia ja mielipiteitä on kiva lukea, joten laittakaa tulemaan. :)