Onnea on...
... poni, joka hörisee aamutalliin tullessa ja hinkuttaa kutisevaa leukaa ovenpieliin
... ja tietenkin täytyy rapsutusta ottaa toisestakin suunnasta
... yöheiniksi niitetyt kaksi tuoreruohokasaa olivat huvenneet täysin, ja jäljelle oli jäänyt tämä mitä ilmeisimmin pahanmakuinen yksilö - muista ei ollut enää tietoakaan!
... kun tallista löytyy ponintuotoksia 3 kpl, joista kaikista on erotettavissa kikkarat (vrt. vesiripuli pitkin seiniä)
... kun tarhassa ensitöiksi on suunnattava vesikupille juomaan
... ja sen jälkeen heittää lämpimälle hiekalle, kun talvikarva kutittaa
... kaiken tämän jälkeen on hyvä suunnata heinien pariin lintujen laulaessa ja auringon paistaessa.
Arkiset jutut ovat ihania, vaikka niitä ei ainaisen kiireen ja menemisen keskellä huomaakaan. Siksi välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä asiat tekevät itsensä onnellisiksi - itseni on ainakin joka päivä, kun olen käynyt Pihvin laittamassa aamulla tarhaan, tuonut minulle onnen hetken, ja olen onnellinen, että ne ovat saaneet meillä jatkua vastoinkäymisistä huolimatta. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus.
Kivan oloinen blogi sulla ja ihana poni. Jään kyllä seuraamaan blogiasi ja aionkin liittyä lukijaksesi. Käyhän lukemassa minunkin blogiani, olipakerranhevonen.blogspot.fi
VastaaPoistaTää on niin totta :)<3
VastaaPoista