perjantai 26. lokakuuta 2012

Terveiset sinne taivaaseen

 

Ensilumi. Oikeasti maa ihan valkoinen jo hetkessä. Autossa alla kesärenkaat, hiljainen liikenne lohdutti hieman. Ei, eikä edes talvi yllättänyt, vaan jokin siinä valkoisessa hahtuvassa on aina sellaista hieman pysäyttävää. Pihvikin hieman taisi olla hämmentynyt, mutta siinä poni mennä tallusteli lumikinokset selässä ripset huurteessa illan hämärässä. Huomenna Pihvillä onkin kengityksen paikka ja samalla ponin hampaat raspataan. Hokkien puolesta mitään ongelmaa ei ole, koska Pihvillä on alla ympärivuoden hokkikengät.

 
 
Voimas tunnen ja surunkin kun en mä päässyt kanssas enää kulkemaan
 
Siltteri rakasti lunta. Aina ensilumen tullessa tyttö tupsutti turpansa kanssa menemään ympäri tarhaa kaivaen sitä vähäistäkin senttimäärää. Saati jos oli lunta tullut yöllä, ei sitä malttanut mennä syömään aamuheiniäkään kun piti hiutaleita ihmetellä ja ihastella.
 
Kaikesta on kulunut jo yli 5 kuukautta. Tuntuu, että siitä olisi kulunut jo paljon, paljon kauemmin vaikka samalla aika on mennyt nopeasti. Ei ole päivääkään, kun en Siltteriä muistelisi, muttei myös päivääkään, kun katuisin jotain. Kaiken piti kaiketi mennä näin, eikä toisin. Ikinä ei tiedä, mitä seuraavaksi on luvassa.
 

Ehkäpä jossain siellä kaukana meidän Siltterikin pääsee nauttimaan lumihiutaleiden tanssista.


4 kommenttia:

  1. miksi pihvillä on aina hokkikengät? :o

    VastaaPoista
  2. Parempi pito kesät talvet, kun ajataan pellolla ja nurmipohjalla yms. Eipähän tarvitse liukastella! :>

    VastaaPoista
  3. Millon meinasit vastata kysymyspostaukseen :)

    VastaaPoista