Lyhyesti ja ytimekkäästi - miten ihanaa olikaan tehdä aamutalli pitkästä aikaa! Kellon kolkutellessa kahdeksan, puin ulkovaatteet päälle ja hilpaisin pihalle raittiiseen ilmaan. Lämpötila oli hieman päälle viisi astetta, aurinko nousi metsän takaa ja kevyt usva oli laskeutunut pellolle.
Kävin viemässä tarhaan Pihvin aamuheinät, jonka jälkeen suunnistin talliin. Poni siellä jo ääntelikin joka aamuiseen tapaansa. Niin yläluukun takaa kurkisti pörröinen kaveri, joka selkeästi oli puruista päätellen ottanut kunnon nokoset.
Riimu päähän ja pihalle - tarhassa Pihvi jäi tapojensa mukaisesti juomaan saavilleen. Sillä välin suljin portin ja suuntasin takaisin talliin siivouspuuhiin. Tänään otin pussiin näytteen ulostetutkimusta varten, josta katsotaan taas mahdollisten matojen määrä. Siivosin tallin ja suuntasin vielä Pihvin rapsuttelun kautta sisälle omiin aamutoimiin; ovesta sisään tullessa sängystä kuuluikin jo pienen miehen örinää. Muut aamurutiinit ovatkin jo alkamassa; tähän päivään tulee mahtumaan monenlaista! Siitä lisää myöhemmin. :)
Ihana postaus! Aamut ja tallit sopii kyllä niin yhteen! Kiva blogi sinulla, jäin ihan koukkuun, kun itsellä myöskin mainio ponipoika ja kasvava vatsa: jännä lukea kuinka muilla on onnistunut vauva-arjen ja hevostelun yhdistäminen.
VastaaPoista