Kuikuttajien kuulumisia

 

Reilu kuukausi sitten esittelin teille meidän uuden tulokkaan, nimittäin pienen Wiola-neidin. Tulevana lauantaina tytölle tulee ikää 5 kuukautta ja nyt kuukauden yhteiselon jälkeen on ehkäpä mukava hieman kertailla, mitä tyttöjen kuukauteen on mahtunut!
 

 

Näiden herkkusuiden kohdalla on helppo aloittaa kertominen nimenomaan ruuasta, syömisestä ja sen myötä painostakin! Wiiruhan on tunnetusti aikamoinen herkkusuu, jolle kelpaa melkein mikä tahansa, milloin tahansa ja keneltä tahansa. Tämä tyttö on valmiina kuikuttamaan ja tekemään temppuja jo aamulla ennen viittä Annan tallustaessa keittiöön, ja sama meno jatkuu läpi päivän ihan iltatunneille saakka viimeiseen nukkumaan menijään asti. Aina kannattaa yrittää, taitaa olla Wiirun motto - ja sen Wiola on tainnut sisäistää oikein hyvin! Muuten hiljaiselta tytöltä kuuluu välillä niin voimakasta ja kimeää, suorastaan vaativaa kuikutusta jonkun lähestyessä keittiötä tai muuten vain rapistelun myötä.

Wiiru vinkeänä viettää pääsiäistä. :3

Wiolan painoa on tarkkailtu säännöllisesti noin viikon välein, vaikka marsun kehittymisen ja kasvamisen näkee ihan silmilläkin. Tullessaan meille tytöllä oli painoa 550g, joka tipahti muutaman ensimmäisten päivien aikana lukemille 500g ja sen jälkeen suunta on ollut ylöspäin. Muutto on aina niin isolle kuin pienellekin eläimelle stressi, ja tämän huomasi sekä painosta, että muutaman päivän päästä tulleesta rasvapatista leuan alle. Itseäni hieman hirvitti, kun kys. patti oli peukalonpään kokoinen, eli melkoisen kokoinen verrattuna pienen marsun päähän. Viikossa patti pieneni jo pikkusormenpään kokoiseksi, ja vähitellen hävisi sitten kokonaan.

 

 

 

Kynsienleikkuu - asia, josta itse en oikein pidä marsujen kohdalla, mutta Wiola otti pisteet kotiin ja sai minut toteamaan, ettei kaikki pikkuystävämme olekkaan niitä rimpuilevia ja jalkaa nyppiviä otuksia. Tyttö meinaan antaa leikata kaikki kyntensä niin helposti, ettei voisi uskoakkaan!

 

1. maaliskuuta 2013

Miten meidän otuksemme ovat sitten tulleet keskenään toimeen? Oikein hyvin, lukuunottamatta muutamia päiviä, jolloin tytöt tykkäisivät vain murista ja uhitella toisilleen. Pääasiassa tytöt bongataan yhdessä mökistä nukkumasta ja köllöttelemästä, heinäkasasta taikka ruokakipolta. Välillä Wiiru tosin hilpaisee omille teilleen lepäilemään nuorempaa pakoon, joskin tämän jälkeen toinen seuraa perässä vielä entistä tarmokkaammin.

 

Mutta kyllä - meillä on nyt tavoitteitakin! Nimittäin omien suunnitelmieni mukaan tähtäimessä ovat Lempäälässä järjestettävät PiNa'n kevätnäyttelyt 11. toukokuuta 2013. Näyttelyissä järjestetään sekä PET - luokka kaikille jyrsijöille sekä ulkomuotoluokka marsuille; ensimmäisenä ajatuksena on tuo lemmikkiluokka, mutta voisihan tuota ulkomuotoakin vielä harkita... Myös 18. toukokuuta olisi Lohjalla marsujen juhlanäyttely, jossa on samoin Pet - marsuille kuin myös ulkomuotoluokat. Ehkäpä me kokeillaan ensin onneamme Tampereen suunnalla, ja katsellaan sitten lisää! Näissä ajatuksissa jatketaan kevättä kohden mursusten parissa. :3

 

Suuri ajatuskupla - Mikä ulkomuotoluokka... PET... Missä p-o-r-k-k-a-n-a ?