Ilman satulaa ja pienen tytön väkkäränenä

Ratsastin tänään iltatallin yhteydessä Pihvillä ilman satulaa. Poni oli tosi reipas, paineli innoissaan eteenpäin eikä alkuun olisi oikein malttanut kuunnella. Alkuun mentiin reippaassa ravissa uran sisäpuolella ns. neliötä, johon tehtiin ravissa kulmat kääntämällä suoran päätteeksi takaosa ns. väistönä uudelle uralle. (Olen ylpeä, jos joku ymmärsi sanaakaan, mitä yritin selittää! :D)

Lämmittelyn jälkeen otettiin molempiin suuntiin laukannostot ja laukkaa reilu kierros / per suunta, sen enempää ei laukkaa alettu työstämään. Jatkettiin laukan jälkeen jälleen ravissa, samaa harjoitusta – kulmien tekemistä. Pihvi toimi näppärästi ja liikkui ravissa reippaasti, hieno poni. <3 Ravailujen jälkeen mentiin käyntiä, lyhennettiin käyntiaskelta hieman, joskin Pihviä sai muistuttaa vähän väliä, että ne takajalat muistavat myös liikkua siellä perällä. Loppukäyntien aikana Siltteri tuli perään kulkemaan vapaana. :)

Pihvin ratsastuksen jälkeen rapsuttelin Siltteriä oikein kunnolla, tyttöä kutitti niin kovasti… Ylähuuli senkun venyi ja olisi niin kovasti halunnut hellyyttä osoittaa Pihviä kohtaan, mutta poni lähti tarhankulmaan norkkaamaan, jos jotain ruokaa sattuisi ohikulkevasta ruokakeposta irrota.

Huomenna onkin sitten ensimmäinen päivä, 1. luukku aukeaa!

Joulukalenteri

Heippa taas, ja hyvää ensimmäistä adventtia! On taas niin ihana sateinen sunnuntai, kun kaatamalla tulee vettä… Viimeinen viikko on mennyt hiljaiselossa, pahoittelut tästä. Hevoset voivat hyvin, joskin ilmat tosissaan voisivat olla paremmat. Nyt sen aika sitten on – uusi välilehti on pongahtanut blogin sivulle – joulukalenteri. Ensimmäinen luukkuhan avataan torstaina, mutta avataan pikkujoulun kunniaksi sivut jo nyt.

En ole ennen pyörittänyt joulukalenteria, ja hieman jänskätti tämä ajatuksena – nyt se on sitten luukuttamiskunnossa, toivon mukaan edes muutama lähtee meidän mukaamme seuraamaan joulun odotusta. Luvassa on lukijoidemme toivomia kirjoituksia, kuvia, videoita… Ei paljasteta enempää, seuraamalla näet! Ja muuten, kommentoimalla vaikutat. ;)

Astu sisään tarinaan…

Elämän pieniä tosiasioita

Ihan mieletöntä! Eilen aamulla tullessani Bloggeriin, meinasin tosissaan pudottaa silmät päästäni – lähestulkoon 100 lukijaa! En ole ikinä edes ajatellut, kun huhtikuussa blogia aloin kirjoittamaan, että näin paljon lukijoita voisi matkan varrella tulla. Kiitos vielä paljon kaikille!

Mietin pitkään, mistä tänään kirjoittaisin. Käytyäni mielessäni monia aiheita ja ehdotuksia, ajatus palaa aina samaan – hevosen omistamiseen ja erityisesti oman tallin pitoon. Itse tulin hevosenomistajaksi ollessani ala-asteen kuudennella luokalla. Silloin Pihvistä tuli ponini reilun puolenvuoden vuokrasuhteen jälkeen. Alle puoli vuotta myöhemmin, ei ikinä omaa hevosta - katras kasvoi Siltterillä.

Vuosi Pihvin tulon jälkeen oli tiedossa, että omaan talliin oli lähdettävä – muuta vaihtoehtoa ei ollut, ja kesä aikaa järjestää kaikki asiat; talli pihalle, kenttä, turpeet, lantala, heinät… ihan kaikki se, mikä ennen oli ollut itsestään selvää täysihoitotallilla hevosten asuessa. Kaiken tämän muun hässäkän lisänä oli se, että Pihvi oli tuon vuoden vielä todella kipeä. Se, miksi emme harkinneet uudelle vuokratallille lähtöä, oli siinä, että tältä seudulta ei olisi löytynyt sellaista paikkaa, minkä halusimme. Meille siis omaa talliin lähteminen tuntui kaikista omimmalta.

Niin tuli talli, tuli valaistu kenttäkin, tuli talliremontti, lantala, heinät, turvetta ja lopuksi Pihvi ja Siltteri. Niiden jälkeen tulikin kylmä talvi kovine pakkasineen, jäätynyt turve ja ihanat ilmat. Lunta tulee vaakatasossa, pakkasta reilusti ja tekee iltatallia pimeässä – kyllä siinä tosissaan herää mieleen se kysymys, että minkä ihmeen takia sitä ikinä viitsi lähteä tähän hommaan. Tai kun tallin kaikki turpeet ovat 30 asteen pakkasilla niin jäässä, ettei karsinaa saa kunnolla siivottua, kulkee paksuissa vaatteissa kuin mikäkin lumiukko ja palelee siltikin, ja hevoset tarhassa odottelevat liikuttamista turpakarvat vapisevina.

Meille tullaan usein puhumaan ja kysymään neuvoa talliasioissa, kun nimenomaan otetaan hevoset kotiin kuukausikustannuksien laskemiseksi. Ymmärrän tämän pointin hyvin, että kahdenkin hevosen ylläpitokulut nousevat kuukaudessa korkealle, mutta tyhjästä tallin rakentamisen kustannukset nousevat kyllä tuplasti niihin lukuihin – pohjatyöt, esim. siirtotalli, tarhatarvikkeet, kenttä, valaistus, laitumet…  Mitä kukin haluaa, mutta rahaa saa palamaan talliprojektiin paljon, mutta hyvät suhteet tietysti ovat plussaa. Näiden lisäksi vielä perustallinpitoon lisättävät asiat – kuivikkeet, heinät, rehut, kengitykset yms. mitä nyt hevosiin kuuluukin.

Tämän kaiken tämän lisäksi aamu-, päivä- ja iltatallit, sateiset kelit, pakkaset ja omat pienet lisät. En halua puhua kustannuksista tai rahasta, mutta jotenkin se, että loppujen lopuksi omalla tallilla säästää pitkällä aikavälillä – tällöinkin täytyy varmasti puhua kymmenestä vuodesta, mikäli alkukustannukset ovat olleet mittavat, että pääsee ’omilleen’.

Tulipa raskasta tekstiä, mutta tämä asia on painanut mielessäni jo pidemmän aikaa ja nyt sain antaa sen tulla ulos! Mutta ikinä en vaihtaisi omaa tallia pois, vaikka toisinaan tuntuu vapaa-aika olevan piukassa, säät kiristävät hermoja, märkiä loimia löytyy mielin määrin, hevosille vapaapäiviä on kertynyt turhan monta ja lunta sataa viistossa niin paljon, ettei autolla pääse edes pihalle asti.

Kai se on vain niin, että se pieni, kihelmöimä tunne, joka tuntuu kun katsoo sitä omaa pörröistä ponia… Se auttaa siinä, että jaksaa näinä vaikeinakin päivinä jatkaa vain eteenpäin ja niinä ihanina onnellisina päivinä muistuttaa omalla persoonallisuudellaan siitä, minkä luottamuksen eteen on tehnyt vuosia töitä. ♥

dreams and wishes can come true

Aamunkajoa

Aamulla menin äitini kanssa ennen kahdeksaa laittamaan hevosia ulos, oli ihan mielettömän nätti ilma! Tänään itse menin kouluun vasta kymmenen jälkeen, joten kerrankin oli aikaa tulla katsomaan hevosia heti aamusta. Joka puolella oli valkoista, pikkuhiljaa jopa alan odottelemaan lumen tuloa… Mikäli se pysyy kohtuudessa. Vietiin heinät tarhaan, ja mentiin sitten tallille. Sitten vain riimut päähän, ovet auki ja aamupalalle!

Laitoin tarhaan juomasaaviin lisää vettä ja mentiin sitten siivoamaan tallia. Meillä muutenkin talviaikaan, tai oikeastaan kovien pakkasten aikaan, karsinat siivotaan saman tien, kun hevoset on otettu ulos. Muutenkaan karsinoiden siivouksessa ei mene sitä kymmentä minuuttia kauempaa. Pihvi oli syönyt kaikki heinät yön aikana, iloinen asia! :)

Illalla tultiin tekemään perusiltatalli, uusi porkkanasäkki oli tullut päivällä. Laitettiin hevosten iltaruuat, -heinät sekä huomiset heinät valmiiksi. Tallissa levitettiin kuivikkeet, tuotiin vedet ja laitettiin heinät ja iltaruuat. Tämän jälkeen vietiin hevoset sisälle, molemmat olivat päivällä pyörineet hiekassa, kun aurinko paistoi koko päivän – auringonottajat. :)

Laske lentoon, niin vapaudut itsekin

Tänään (tai siis eilen, kumma kun kirjoittelu venyy niin myöhään…) pääsin tallille valoisaan aikaan, ja päätin käyttää tämän hyväksi ja hyppäsin Pihvillä pitkästä aikaa! Aloittelin kokoamalla ristikkoesteen kentälle, arviolta varmaankin korkeutta oli 30-40cm, ja laitoin parit laukkapuomit kentän keskelle n. 6 metrin välillä. Siltteri hengaili vapaana sen aikaa, kun harjailin Pihviä ja laitoin varusteet päälle. Tein jopa huikean löydön kesän jälkeen – käyttämättömät upouudet kangasohjat Pihville, hyvin huisia. :)

Lämmiteltiin alkuun rennolla ravilla, pysähdyksillä, ympyröillä ja kiemuraurilla, en sen koommin hakenut peräänantoa, kunhan poni askelsi reippaasti ja kuuliaisesti. Itse jouduin säätämään jalustimia muutamaan otteeseen, ja kyllähän ne sitten loppujenlopuksi ihan sopivat hyppäämiseen olivat.

Pihville tuli muutaman kerran hänen tyypillisiä esteilohyppykohtauksia, jossa poni pomppaa hieman ylöspäin ja pukittaa muutamaan otteeseen. Tähän kun vielä lisätään pään heilutukset ja kaninloikat alkaa ylläripaketti olla koossa – niin kuin se olikin…

Pihvi hyppäsi hyvin, ponnistukset osuivat kohdalleen, joskin ensimmäisissä hypyissä en tohtinut pysyä mukana ollenkaan. Oikeaan kierrokseen mennessä poni rynnisti pää ylhäällä eteenpäin, ja sain välillä ottaa kovinkin suusta kiinni, ettei koko hyppääminen menisi kaahaamiseksi. Hyppyjen välillä otettiin laukannostoja ja ravin temponvaihteluita, Pihvi lopputunnista (luultavimmin suurimpien energiapurkauksien jälkeen) jaksoi hieman keskittyä paremmin kuin alkutunnista.

Pienen jäähdyttelyn jälkeen este nostettiin pystyksi, ja kokeiltiin tätä vasemmasta kierroksesta. Ensimmäisellä ja toisella Pihville iski vanha, tuttu ja ’turvallinen’ – en minä tee niin kuin te haluatte, mutta yrittäkää toki – älli, jota on aiemminkin nähty paljon! Naureskellen mentiin kolmannella kerralla sitten esteen läpi kävellen, ja loppuun laukkailtiin romutetun esteen läpi useaan otteeseen toistaen samalla laukkapuomit.

Loppukäynneiksi veljeni Aku kiipesi Pihvin selkään köpöttelemään, ja kierreltiin sitten pitkin ohjin uraa pitkin ja ylitettiin muutamat puomitkin siinä samalla. Loppukäyntien jälkeen riisuin varusteet ja heitin Pihville niskaan viltin ja sadeloimen ja poni sai muutamat leivät (kiitos innokkaiden poninsyöttäjien!).

Pihvi jäi tyytyväisenä portille odottelemaan iltapäiväheiniä, samalla äitini siivosi tarhan ja itse kannoin puomit ja tolpat omille paikoilleen. Muuten iltatalli tehtiin suhteellisen valmiiksi, illaksi jäi vain ruokien laittaminen keppoihin sekä heinien ja veden tuominen talliin. Heposet pääsivät sisälle ennen puolta yhdeksää, poikaystäväni Mika halusi välttämättä taluttaa Pihvin sisälle talliin, ja niin hän saikin tehdä. Hyvän yön heipat ja hepat unille. :)

Loppuun vielä tästä päivästä video, täytyy vain sanoa, että itse pystyn parempaan ratsastukseen kuin tänään menin... Edelleenkin polvikipu, ja nyt uutuutena varmaankin pohkeessa jonkinlainen venähdys, joka verotti oman osansa. Mutta hauskaa meillä oli, ja erilaista taas pitkästä aikaa! :)

Ystävät ovat enkeleitä, jotka nostavat meidät takaisin jaloillemme silloin,

kun siipemme eivät enää pysty muistamaan, miten lennetään.

Illan pimeinä tunteina

Tammikuu 2011.

 Kuluneen viikon aikana olen Pihvin kanssa mennyt muutamana iltana kentällä ilman satulaa. Illat ovat jo viiden jälkeen pimeitä, ja omien aikataulujeni takia liikutus venyy iltatallin yhteyteen iltakymmenen paikkeille. Virtaa ponilla on riittänyt paljon, ja pitäisi päästä ajamaan tässä jonakin päivänä, niin tulisi vaihtelua.

Pihvi on ollut ratsastaessa tosi kiva, liikkunut kevyesti ja vastannut herkästi apuihin. Ratsastukset ovat olleet lähinnä läpiratsastuksia – käyty läpi kaikki askellajit, taivutuksia + pysähdykset. Tämän lisäksi on menty ravissa ja käynnissä kiemuroita ohjaillen istunnalla, joihin Pihvi vastaili tavallista paremmin – yleensä poni jaksaa tässä asiassa keskittyä tiettyyn pisteeseen asti ja lähtee mielellään haahuilemaan omille teilleen. Pihvi on kasvattanut mielettömän talvikarvan, ja poni on mukavan pyöreässä kunnossa (- ehkä nyt pitää koputtaa johonkin, että tilanne pysyy tällaisena). Tallissa täytyy öisin pitää molemmat puoliovet hieman auki, ettei poni hikoile yön aikana.

Harmittavasti tuoreita kuvia ei ole, joten laitoin nyt muutaman viimetalven kuvan tähän postaukseen! En vain jotenkin osaa ajatella kirjoitusta ilman mitään kuvaa, kulunut kesä sattui nyt olemaan kuvailemisen kulta-aikaa… Lähipäivien aikana on luvassa erikoispostaus, joskaan aiheesta en ole vielä aivan varma – mutta tämä kyllä selviää! :)

Huoltotöitä

Eilen oli vuorossa kentän pienet huoltotyöt, traktorin kanssa lanattiin pohja tasaiseksi, että vedet valuvat paremmin alueelta ojaan. Tämä olikin ensimmäinen lanauskerta tämän syksyn aikana! Hepat otettiin lanauksen ajaksi talliin syömään heiniä, hieman tosin kummastelivat, kun eivät otukset muuten ole koskaan sisällä päiväsaikaan.

Mitään sen kummallisempaa ei tapahtunut, harjailin tallissa molemmat sillä aikaa, kun söivät. Ajattelin, että Pihvin olisin mennyt ajamaan lanauksen jälkeen, mutta hylkäsin ajatuksen, sillä silloin lanauksella ei varsinaisesti olisi ollut mitään hyötyä vesien valumisen suhteen.

Nyt lukijat, teidän mielipiteitänne kaivataan! Onko blogissa jotain, mitä haluaisitte muutettavan? Onko ulkoasu mieleinen? Millaisia postauksia haluatte lukea? Lisää videoita? Vaiko jopa kilpailuja? Kertomalla voit vaikuttaa, ehdotuksia tulemaan! :)